Roopen tassukuulumiset

Roope:

Henkilökunta unohti eilen tyystin kertoa ne tärkeimmät uutiset höpistessään ihan jostain muista jutuista. Siispä vaadin, että tänään pitää kirjoittaa uusi postaus. 

Tassuni on nimittäin nyt sen verran terve, että kauluri on otettu pois! KURRRRNAU!

Nyt voimme poseerata taas ylväästi kaulurittomina

Parasta eläinlääkärireissulla oli se, että meidän molempien hampaat tarkistettiin. Arvatkaas mitä? Minä sain 6 kuukautta lisäaikaa ilman eläinlääkärikäyntejä, koska hampaani olivatkin niin hyvässä kunnossa. Sen sijaan Ilmo joutuu takaisin eläinlääkäriin parin viikon päästä ihan yksin. Muahhahahhahahahah!

Roope: "Ja sillä välin kun kärsit siellä lääkärissä, minä taas rentoudun kotona". Ilmo; "Nyt ei kyllä mee kissanherkut tässä perheessä ollenkaan tasan!"

Ilmo: "En halua hammaslääkäriin! Mulla on kaikki hampaat vielä suussa tallella!"

Roope: "Psst Ilmo, muistatko sen yhden kerran, kun eläinlääkärireissu jäi kesken, kun minua ei pystytty nukuttamaan. Rimpuilet vaan mahdollisimman paljon kun lähestyvät sen piikin kanssa, niin pääset pälkähästä"

Ilmo: "Hyvä idea!"

Henkilökunta kuvasi lyhyen videon meidän eläinlääkärireissulta ja loppuviikon kauluritunnelmista.

Videolla kuulette myös minun ja Ilmon mielipiteen eläinlääkärikäynnistä (se on se kohtaus, jossa juttelemme keskenämme auton peräkontissa):

Muoviton kissan hoito?

Viime aikoina on noussut uutisvirtaan ilahduttavan paljon keskustelua siitä, mitä jokaisen meistä tulisi tehdä, jottemme ylenpalttisella energiankulutuksella ja roskaamisella aja koko maapalloa tuhon partaalle.

Erityisesti tänne Australiaan muuton jälkeen on tajunnut, kuinka edelläkävijä Suomi on kierrätysasioissa. Muistan, kun 90-luvulla silloiseen asuinkaupunkiini tuli bio- ja palavan jätteen astiat ja vanhempani laittoivat jääkaapin oveen ohjeet, mikä roska kuuluu minnekin. Samoin muovipusseja en muista omana elinaikanani saaneen koskaan kaupasta ilmaiseksi, ja pullonpalautusjärjestelmä on ollut käytössä jo vuodesta 1952!

Miten asiat ovat Länsi-Australiassa vuonna 2018? Meillä on kerrostalossa "kierrätysastia", johon laitetaan pahvilaatikot, paperi, lasipullot, alumiini ja muovipurkit. Paikalliset kuitenkin sanovat, että "samaan paikkaan ne kuitenkin lopulta menee", eli luottamus siihen, että kierrätysastioiden tavara tulisi jotenkin järkevästi lajiteltua, ei ole kovin suuri. Ilmeisesti roskia kuljetettiin ainakin jossain vaiheessa Kiinaan poissa silmistä, poissa mielestä mentaliteetilla.

Pullonpalautusjärjestelmää täällä ei ole, eikä tietoa, milloin sellainen saattaisi olla tulossa. Ilmaiset muovipussit kiellettiin kaupoista vasta heinäkuussa 2018. Ystäväni Anu on kirjoittanut hyvän blogipostauksen täällä vallitsevasta yleisestä asenneilmapiiristä. 

Muiden ihmisten törttöily ei ole kuitenkaan syy olla tekemättä itse mitään, päin vastoin. Omassa käytöksessänikin olisi paljon, paljon parantamisen varaa näihin asioihin liittyen. Välillä oma sisäinen sopulini voittaa ja pienenkin muutoksen tekeminen tuntuu ylitsepääsemättömän haastavalta, vaikka tietoinen mieli sanookin toista. 

Kuva täältä

Tästä päästään viimein itse aiheeseen, eli kissoihin. Henkilökunta kokeili noin vuosi sitten vaihtaa elämäntyyliään muovittomampaan, mutta kokeilu kaatui aika nopeasti siihen, että niin monia omia kulutustottumuksiaan olisi pitänyt miettiä samaan aikaan täysin uusiksi. Kokeilusta viisastuneena mietinkin, että jos nyt kokeilisi samaa asiaa osa-alue kerrallaan: ensin eläintenhoito, sen jälkeen vaikka ihonhoitotuotteet, sitten ruokailutottumukset. 

Kissojen hoidossa meillä syntyy eniten muovijätettä kissanhiekasta ja ruuista. Kissoille ostetut valmispakasteet ovat muovipakattuja ja lisäksi itse tehdyt sekoitukset on totuttu pakkaamaan kertakäyttömuovipusseihin ennen pakastamista. Lisäksi ainakin suurin osa kissanhiekkavalmistajista toimittaa tavaransa muoviin pakattuna ja meillä pakataan kissanhiekka hävitettäessa muovipussiin, mikä taas jälleen lisää muoviroskan määrää. 

Eli parantamisen mahdollisuuksia on paljon!

Siispä aika ottaa haaste vastaan ja kokeilla kuukauden ajan tiputtaa kissojen hoidosta aiheutuvan muovin määrä mahdollisimman minimiin. Kokeilukuukaudeksi valitsin marraskuun, jotta asiaan ehtisi perehtyä tarkemmin ennen kokeilun aloittamista. Tässä parin viikon aikana ehtii myös sopivasti kuvata meidän alkutilanteen muovin käytön suhteen ja katsoa, mihin asti päästään. 

Onko teillä mietitty samoja asioita? Löytyykö keltään hyviä vinkkejä muovijätteen vähentämiseen?

Taas eläinlääkäriin ja eliminaatiodieettikuulumiset

Roopen tunnelmia videolla menneestä viikosta:

Roope-parka on ollut jo seitsemän päivää kaulurin urhi. Ensimmäisen parin päivän aikana näytti siltä, että tassu menee huonompaan suuntaan. Sen jälkeen vaiva alkoi kuitenkin parantua ja tällä hetkellä kolmesta varpaanvälistä kaksi näyttää jo ihan ok:lta, mutta tuo kolmas yhä vaan märkii. Tosin viimeksikin tassun paranemisessa taisi kestää pari viikkoa, vaikka oli samanlainen puhdistussetti ja vielä antibiootit sen lisäksi.

Koska kissat täytyy joka tapauksessa rokotuttaa vielä tämän vuoden puolella, päädyttiin varaamaan aika eläinlääkäriin huomiselle sekä rokotuksiin että tassutarkastukseen. Kokeillaan tällä kertaa vertailun vuoksi toista, isompaa ja ketjuna toimivaa eläinlääkäriklinikkaa. Jospa tassuun löytyisi voide, joka parantaisi vaivan nopeammin.

Kaulurin kanssa liikkumiseen Roope on sopeutunut viikossa paremmin. Vähän liiankin hyvin, koska kissa on onnistunut pari kertaa joogaamaan itsensä sellaiseen asentoon, että on saanut kielensä osumaan takajalkaan. Myöskin kiipeäminen raapimispuun ylätasolle on onnistunut sen verran ketterästi, että henkilökunta päätti olla purkamatta puun yläosaa.

Mieluisaa tötterön pitäminen ei tietenkään ole. Kauluri tuntuu jonkin verran kutittavan ja kissa rapsuttaa aina kaulaansa autuaana, kun härpäkkeen ottaa pois. Tilattiin netistä puhallettava kauluri, jotta päästään kokeilemaan, olisiko se tuota muovikapistusta mukavampi.

Loppuun pikakuulumiset Ilmon eliminaatiodieetistä: Ilmeisesti yhden eläinlajin valmiiksi pakatulle raakaruualle olisi täällä enemmänkin kysyntää, koska krokotiiliruuan valmistajalla tuli toimitusongelmia ja ruoka loppui koko Australian mantereelta :'-D Onnistuttiin onneksi kahmimaan saman sarjan kalkkunaa sen verran pakkaseen (sitä samaa, joka näkyi kissojen synttäripäivän videossa), että sillä ollaan pärjäilty. Kalkkunakin myytiin loppuun melko pian krokotiiliruuan loppumisen jälkeen, eikä kaksi viikkoa sitten tehtyä tilausta olla vieläkään pystytty toimittamaan.

Koska me ei varsinaisesti haluta olla lisäämässä krokotiililihan kulutusta, niin kalkkuna on se, mitä jatkossakin aiotaan Ilmolle syöttää. Viime viikolla kokeiltiin myös varovaisesti naudanlihaa, mutta kissa alkoi välittömästi oksentamaan uudestaan, joten ollaan sen jälkeen tiukasti pysytty pelkässä kalkkunassa. Toivotaan, että saadaan pian tuo uusi satsi. Muuten pitänee hakea kalkkunaa kaupan lihatiskiltä ja kokeilla, jos se pysyisi sisällä.

Dieetillä ollaan oltu nyt suunnilleen neljä kuukautta, heinäkuun puolivälistä alkaen. Ensimmäisen kuukauden ajan syötettiin krokotiilia ja sen jälkeen tuota kalkkunaa, vähän lohta, ja nautaa. Näistä nauta aiheutti selvästi oksenteluja, kun taas kalkkuna ja lohi ovat pysyneet sisällä ongelmitta.

"Kalkkunaa, krokotiilia.. kaikki käy! Kunhan murkinaa tulee säännöllisesti kuppiin"

Tötterön paluu

Olisipa tällä kertaa kyse kesäisistä jäätelötötteröistä, mutta ei:

"Jos katse vois tappaa..."

Roopen helmikuinen tassuhaava teki paluun. Vasemmasta takajalasta on taas lähtenyt karvaa. Viimeksi tuo vaiva oli vain yhdessä varpaanvälissä. Nyt haavauma ei ole niin iso kuin viimeksi, mutta karvaa oli lähtenyt pieni määrä useamman varpaan välistä ja myös ison polkuanturan yläpuolelta.

Viikon verran odottelin, jos nuo paranisivat ilman kauluria, mutta kun edistystä ei tapahtunut, oli pakko kaivaa muovihärpäke esille.

Helmikuussa käytiin vaivan vuoksi eläinlääkärissä, mutta mikroskooppinäytteestä ei löytynyt mitään erikoista. Jospa kauluri ja puhdistaminen Betadinella riittäisi tälläkin kertaa. Ihmetyttää vaan, mistä noita tulee. Viimeksi eläinlääkäri epäili, että tassuun olisi osunut jotain terävää, mutta taitaa olla kyse jostain muusta, kun vaiva päätti uusia.

"Pliiis, ottakaa se jo pois?"

Nyt kissapolo on istunut päätään roikottaen sylissäni jo pari tuntia, kun ensin tarpeeksi pitkään mönkeröi ympäriinsä ja kopsahteli nurkkiin. Toivottavasti tassu paranee nopsaa, niin saadaan Roope taas entiselleen.

Ilmo: "Sen siitä saa, kun litistää toisten häntiä ovien väliin!"

Kissojen 4-vuotissynttärit (sis. synttärivideon)

Niin ne vuodet vaan rullailee eteenpäin. Tänään täytimme kokonaiset 4 vuotta.

Meillä ei ole aiempina vuosina järjestetty kissojen synttäreitä kovin pitkän kaavan mukaan. Tällä kertaa henkilökunta inspiroitui kuitenkin Jun's Kitchenin mainioista kokkailuvideoista YouTubessa (esimerkiksi tämä Sushi for Cats -video, aaaaww!) ja päätti, että tekaisee oman kissanherkkutekovideon. No, parodiahan siitä meinasi tulla (henkilökunnan veitsenkäyttötaidoissa on vielä hiomista), mutta editoinnilla saatiin kelpo tuotos kasaan.

Yhteistyö näyttelijöiden kanssa sujui tälläkin kertaa erinomaisesti. Ainut pieni välikohtaus sattui kuvauksissa, kun Roope ei tykännyt alkuperäisestä käsikirjoituksesta ja päättikin improvisoida sulkemalla Ilmon vessan kaappiin niin, että häntä jäi oven väliin. Onneksi ovi oli sen verran löysä, että sekä kissa että häntä ovat edelleen toimintakykyiset. Ensi kuvauskerralle Ilmo on kuitenkin esittänyt toiveensa stunttikissasta tai vähintäänkin vaarallisen työn lisästä.

Päätimme myös viimein perustaa oman YouTube-kanavan, koska edelliset videot on julkaistu listaamatta niitä, eli ilman kanavaa. Koska Kollinkoukkuja on kryptinen englanninkieliselle yleisölle, valikoitui meidän kanavan nimeksi Purrsome Brothers, koska eikös me olla melko Purr, Handsome ja myös Brothers. Kanavaa pääsee seuraamaan tästä linkistä ja koitan jossain välissä latailla sinne vanhojakin juttuja.

Pidemmittä löpinöittä sitten itse videoon: