Ilmon oksennuspäiväkirja ja lihottamissuunnitelma

Meillä on ollut ihan pennusta asti haasteena se, että Roope dominoi Ilmoa ruokailutilanteissa. Kun kissat aiemmin söivät omista ruokakupeistaan, Roope saattoi pelkällä uhkaavalla katseellaan keskeyttää Ilmon ruokailun ja syödä oman ruokansa lisäksi loput Ilmon ruuasta. Ongelmaan auttoi kopparuokinta, eli molemmat ovat syöneet jo pitkään ruokansa omassa kopassaan.

Toinen ruokailuongelma, mahdollisesti tähän edelliseen liittyvä, on se, että Ilmo oksentaa melko usein sulamatonta ruokaa ruokailun jälkeen. Kissa siis käytännössä vain pulauttaa ruokakupin sisällön ulos mahastaan n. 1-15 minuuttia ruokailun jälkeen. Pulauttamista on tapahtunut pienestä pitäen, mutta tuntuu, että näin vanhemmiten sitä tapahtuu yhä enemmän ja enemmän. Ilmon ruokinnasta on tullut melkoisen haastavaa, kun koitamme välttää noita oksenteluja:

• Kissalle pitää antaa tosi pieniä annoksia kerralla ruokaa. Esimerkiksi märkäruokaaa vain pari ruokalusikallista kerralla. 
• Kuivaruokaa kissan maha ei enää siedä ollenkaan. Olimme muutaman kuukauden syöttämättä kuivaruokaa ja sen seurauksena tällä hetkellä ihan muutama nappulakin näyttää tulevan ulos
• Sellaiset raakaseokset, joissa on broilerin/possun suikaleita, tuntuvat laukaisevan herkemmin oksentamisen. Ehkä sen vuoksi, että nuo lihat on helpompi ahmia pureskelematta kunnolla. Sitkeämmät lihat, kuten kenguru tai sisäelimet, eivät tunnu samalla tavalla oksettavan. 
• Jos kissa oksentaa, ei uutta ruokaa voi antaa yli tuntiin, koska kissa oksentaa myös uuden ruuan saman tien ulos

Roope kopparuokailemassa

Olen tietysti miettinyt, että onkohan taustalla ahmimisen lisäksi sairaus. Tutkin kissojen eläinlääkärikäyntejä vuodelta 2016 ja tuolloin Ilmo painoi 3.85 kiloa. Tällä hetkellä kissa painaa 3.5 kiloa. Kun käytimme helmikuussa Roopea lääkärissä, eläinlääkäri nopeasti tunnusteli Ilmoa pyynnöstäni ja sanoi, ettei kissa ole vielä huolestuttavan laiha, mutta voisi hyvin saada vähän enemmän lihaa luidensa ympärille. Kissan ruokahalu on hyvä, eikä muita huonovointisuuden merkkejä oksentamisen lisäksi ole ollut.

Tässä Ilmo tänään aamulla. Rimpuloitumisen huomaa erityisen hyvin, kun laittaa kissalle valjaat päälle. Ovat nimittäin löystyneet siitä, mitä olivat joskus aikaisemmin :/

Tarkoituksena on seurata tilannetta kuukauden ajan ja koittaa kasvattaa Ilmon ruokintamääriä. Käytännössä ajattelin tehdä seuraavat muutokset kissojen ruokintatottumuksiin:

1. Roope ruokitaan kopan ovi lukittuna. Koppien ovet on jätetty auki ruokintatilanteessa, mikä on huomattavasti käytännöllisempää, kun ei tarvi aamukiireissään jäädä vahtaamaan, milloin kissat ovat syöneet. Voi kumminkin olla, että Ilmo ahmii sen vuoksi, kun tietää, että Roope tulee sitten kopan oven eteen vahtaamaan, milloin kissa on syönyt. Eli nyt teemme siten, että Ilmo saa edelleen ruokailla kopan ovi auki, ja Roopen kopan ovi avataan vasta sitten, kun Ilmo tulee ulos kopastaan. (sivuhuomautus. Testasimme tätä ensimmäistä kertaa eilen, ja toki sitten Roope jäi vahingossa koppaansa puoleksi tunniksi, kun emme muistaneet ottaa kissaa ulos! Ihan hiljaa ja kiltisti vieläpä makoili siellä tuon puolen tunnin ajan :D)
2. Kissojen koppien välimatkaa on kasvatettu. Aikaisemmin kopat olivat makuuhuoneessa noin 1.5 metrin etäisyydellä toisistaan. Nyt kopat ovat olohuone/keittiössä, välissä on viitisen metriä ja raapimispuu. Testattiin myös, että kopat laitettaisi eri huoneisiin, mutta se ei toimi meillä, kun kissat jotenkin stressaantuvat siitä, kun eivät tiedä, missä toinen on. Välimatkaa voisi kasvattaa tuosta hiljalleen, jos on tarpeen.
3. Nostan päivittäisen ruokamäärän aamulla jääkaappiin ja katson illalla, että ruokamäärä on syötetty. Kissat on aikaisemmin ruokittu kolme kertaa päivässä, ja nyt kun Ilmolle ei ole uskaltanut antaa kerralla kovin isoa annosta oksentelujen pelossa ja ruokimme kissoja vuorotellen, on päivän päätteeksi melkoisen epäselvää, että montako purkkia tai pussia ruokaa kissat lopulta söivät. Eli nyt kolmen kerran sijaan ruokitaan vaikka 15 kertaa, kunhan vaan koko päivälle suunniteltu ruokamäärä tulee syötettyä.
4. Ilmolle pidetään oksennuspäiväkirjaa, johon merkataan oksennuskerrat ja mitä kissalle on syötetty ennen. Tällä koitetaan saada selkeämpi ymmärrys siitä, kuinka paljon noita oksentamisia on kuukaudessa.

Oksennuspäiväkirja jääkaapin ovessa, johon kirjataan oksennuspäivät, kerrat, milloin, mitä syötettiin ennen ja oliko oksennuksessa selkeitä karvamöykkyjä. 22 maaliskuuta tuli kaksi oksennusta

Katsotaan näillä muutoksilla. Jos Ilmo oksentelee huhtikuun lopulla edelleen paljon ja painossa ei tapahdu muutosta, niin sitten käydään eläinlääkärin juttusilla. Jos jollakin on hyviä vinkkejä, kuinka kissan mahaa saisi rauhoitettua tai kokemuksia siitä, voisiko joku sairaus olla tuossa taustalla, niin kaikki tieto tulisi tarpeeseen. 

Max-kissan kissanhiekkapussi

Välillä ulkomailla ollessa tulee vastaan ihan tutun näköisiä ihmisiä. Aivot koittavat tunnistaa väkijoukosta tuttuja piirteitä ja hetkeksi voi erehtyä luulemaan, että entinen naapuri Matti käveli juuri vastaan.

Näköjään näin voi käydä myös kaupan kissantarvikeosastolla!

Me löydettiin täältä Australiasta ihan selvä Tassulinnan Max-kissan kaksoisolento. Jännästi myös tämän kissan nimi on Max. Kuten Tassulinnan Max, on myös Australian Max julkkis, koska poseeraa kissanhiekkapussissa. Ja hiekalle on annettu nimikin Maxin mukaan!

Tätä pussia ei voinut jättää kaupan hyllylle

Vai voisikohan olla niin, että kuvassa on peräti ihan meidän tuntema suomalainen Max? Ehkä Max on jättänyt jotain kertomatta, ja käynyt salaa täällä pentuna kuvauksissa?

(no okei. Ei kissa ihan tismalleen Maxin näköinen ole, koska Tassulinnan Max on komeampi).

"Ilmo's and Roope's cat litteriä odotellessa"

Kissa vastaan torakka

Täällä lämpimässä olisi odottanut, että torakoita tupsahtelee sisään harva se päivä, mutta jollain tuurilla olemme säästyneet torakkahavainnoista sisällä lähes kokonaan. Tuolla ulkona niitä kyllä vilistää julmetusti auringon laskettua.

Eräänä iltana viime viikolla yksi erityisen kookas yksilö oli erehtynyt väärään osoitteeseen.

Henkilökunta oli juuri katsonut geenimutanttisaalistajia vilisevän Annihilation -elokuvan, kun yhtäkkiä Ilmo hyppäsi sähäkästi jääkaapin päälle naksuttelemaan. Monsterikrokotiilihait mielessään henkilökunta hiipi paikalle vilkaisemaan, mikä sai tällä kertaa kissan kiihtyneeseen tilaan. Hetken tähystelyn jälkeen havaitsimme, että jättimäinen russakka kiipeili keittiökaapin ovea ylöspäin naamioituen taitavasti mustaan väriin. Ei kissa turhaan ollut kiihdyksissä!

Videotakin piti tietysti tästä kohtaamisesta kuvata. Jonkin verran piti editoida ääniraitaa, koska alkuperäinen sisälsi kameraihmisen kiljumista aina torakan lentäessä kohti.


Kumpi sitten voittaa, kissa vai torakka? Ensimmäisen ottelun perusteella vaikutti siltä, että kissat olivat vahvoilla. Toki Ilmon tassujen hellässä töytäisyssä voisi olla hieman enemmän iskuvoimaa, jotta örkki oikeasti tuupertuisi eikä vain vipeltäisi toiseen paikkaan.

Tilanne päättyi siihen, että torakka livisti kerrostalon ulko-oven alaraosta yhteiskäytävälle, josta ihmiset kävivät ötökän hienovaraisesti eliminoimassa. Hyvä juttu, että meillä on kaksi kissaa havainnoimassa näitä monstereita, jotta voimme jatkossakin nukkua yömme rauhassa.

"Minne Ilmon uusi kaveri meni? Pikkukaverii? Tule takaisin! Oli kiva leikkiä!"

Arvioitavana viisi petoeläinrotua

Ilmo ja Roope: 

Olemme olleet viime aikoina syvästi huolissamme. Sairastelut ovat täällä vain jatkuneet. Henkilökunnan naisihmiselle on tullut vakava, krooninen tauti, nimeltään KOIRAkuume! 

Voitteko kuvitella, mikä järkytys meille oli ensimmäisen kerran, kun olohuoneen ruutuun heijastettiin yhtäkkiä kuvaa kaikkialle juoksentelevista ja läähättävistä nelijalkaisista?

Roope: "Ilmeeni, kun mietin koiria"

"Koirat vaan haukkuu ja murisee ja hyppii näin kaikkea vasten"

Nyt se katsoo jatkuvalla syötöllä koiravideoita ja selailee kaiken maailman kasvattajasivuja. Me kissat olemme sitä mieltä, että on intervention aika! Nuo typerät ajatukset on pysäytettävä, ennen kuin reviirillemme ilmestyy jostain joku haiseva piski. Siispä kysyimme henkilökunnan viisi suosikkikoirarotua ja päätimme sanoa oman painavan sanamme jokaisesta, jotta ihminen tulisi järkiinsä. 

1. Bordercollie

Kuva täältä

Ilmo: Onpa iso koira maanisen näköisellä tuijotuksella :( Pieni Ilmo ei enää uskaltaisi olla ollenkaan rennosti, jos tuollainen monsteri tulisi taloon. Näen jo itseni koiran suussa tuon frisbeen tilalla. Väittävät muka, että olisi älykäs rotu, vielä pahempi juttu! Menisin piiloon ja hauva keksisi, miten kaivella viaton kissa ulos. En tykkää yhtään! 0/5 pistettä. 

Roope: Murrrr. Tuollainen rumilus ei tule minun reviirilleni. 0/5 pistettä täältäkin. 

2. Shetlanninlammaskoira

Kuva täältä

Ilmo: "Herkkähaukkuinen" ja "vieraita kohtaan varautunut". Ei kuulosta Ilmon kaverikoiralta ja aikuisena vähintään kaksi kertaa Ilmon kokoinen hirviö. 0/5 pistettä.

Roope: Järkyttävän näköinen. Tulee mieleen ihan tämä yli-innokas paimenkoira, jota vastaan olen joutunut puolustautumaan monta kertaa. Samaa väritystäkin molemmissa. 0/5 pistettä.

3. Japaninpystykorva

Kuva täältä

Ilmo: Tuosta lähtisi enemmän valkoista karvaa kuin minusta ja Roopesta yhteensä. Kuka meitä sitten harjaisi? Ilme näyttää kyllä ystävälliseltä. Ehkä tästä koirasta voisi tulla Ilmon kaveri. Varovaiset 2/5 pistettä.

Roope: Näyttää siltä, että sillä on pahat mielessä ja suukin on auki, jotta on valmiina haukkaamaan pienestä kissasta palasen. 0/5 pistettä. 

Kuva täältä

4. Chihuahua

Ilmo: Onpa hassun näköinen. Tykkäisiköhän tuo leikkiä Ilmon kanssa vai menisiköhän ihan isotteluksi ja puremiseksi? 2/5 pistettä, kun en tiedä kuvan perusteella.

Roope: Kerrankin minua reilusti pienempi koirarotu. Voisin syödä yhden pennun välipalakseni, vaikka tuskin siinä olisi paljoakaan lihaa. 3/5 pistettä. 

Kuva täältä

5. Pomeranian

Ilmo: Onpa pörröinen turkki pienellä koiralla. Tuon kaverin viereen voisin uskaltautua nukkumaan. Toki kuvittelisin mielessäni, että lähelläni olisi kaunis punainen naarassomppu, eikä arvaamattomasti käyttäytyvä hauva. 3/5 pistettä. 

Roope: Hahhahhahhhaa, onko tuo muka koira? Näyttää enemmän villasukalta. Varmaan tyhmä kuin saapas. Mielessäni on jo pari hyvää kepposta. Tuo vaan se tänne niin päästään kokeilemaan... 2/5 pistettä. 

Henkilökunta: 

Kiitos vihjeestä, kissat. Ei tähän talouteen olla ainakaan vielä hankkimassa koiraa, mutta saahan sitä haaveilla. Eräälle tutulle kävi kauan sitten niin, että kissa järkyttyi niin paljon koiranpennun tulosta taloon, että päätti hypätä parvekelasien välistä alas (missä oli ollut aikaisemminkin aukko, josta kissa ei ollut ollut aiemmin kiinnostunut). Kissa onneksi löytyi oltuaan monta päivää kadoksissa. Koirastakin tuli ihan siedettävä kaveri lopulta, mutta helppoa aikaa ei alkutaival ollut. 

Ilmo: "Eikö kahdessa temppuilevassa kissassa ole jo riittävästi palveltavaa?"