Kissojen kylpyläloma wc:n lattialämmityksen päällä. Ilmo viettäisi mieluiten aktiiviloman pureskellen verhoa ja vaanien nurkkia. Roopen mielestä taas kylpylälomalla kuuluu perinteiseen tapaan peseytyä...
Ilmoa alkaa kuitenkin tympiä jatkuva lipominen
"Nooooooou, älä mene!"
"Ilmoo Ilmooo, minne hävisit?"
Möks.
"Haa, hännästä kii!"
"Nyt pysyt siinä kiltisti."
Naamapesu tiukassa otteessa
Ilmo suivaantuu ja ottaa hampaillaan kiinni Roopen poskesta..
..ja saa viimein takajalat alleen
"Käperryn pieneksi palloksi, niin mua ei löydetä."
Roope on suuri raksujen ystävä. Merkillä ei ole väliä - kaikki kolme merkkiä, joita kokki on kantanut eteen, ovat maistuneet ihan yhtä hyvällä ruokahalulla. Samoin Roope on usein nähty keittiössä maistelevan mietteliäänä lattialta löytyneitä murusia.
Henkilökunta on viime aikoina kiinnittänyt huomiota Roopen nopeasti kasvavaan mahanympärykseen ja päätti punnita kissan. Punnitsemisvälineenä toimi keittiövaaka, jonka päälle asetettiin Play-n-scratch -lelun monikäyttöinen pohjaosa.
"Mikäs tää juttu nyt on?"
Roope käveli kiltisti uudelle korokkeelle
Vaaka näytti 2,56 kg. Roope punnittiin viimeksi eläinlääkärissä viitisen viikkoa sitten, ja silloin paino oli 1,77 kiloa. Ilmon massa on taas noussut 1,57 kilosta noin 2,2 kiloon. Roopelle näyttäisi tulleen lisämassaa keskimäärin 158 g viikossa, mikäli tuohon keittiövaakaan on luottamista. Ilmolla vastaava luku on 126 g.
Internettiä selaillessa löytyi Hill'sin kasvukäyrä kissoille. Tuon mukaan pian 19. viikkoinen Roope löytyy vielä painonsa kanssa kasvukäyrältä. Rotukuvauksen mukaan somaliuros voi painaa aikuisena 4-6 kiloa ja Roopesta varmasti tulee täysikasvuisena kissana Ilmoa kookkaampi. Pitää seurailla tilannetta. Keväälle on alustavasti harkinnassa valjaslenkkejä, jos ne vähän aktivoisivat kissaa. Samoin raksujen syönnin rajoittamista on mietiskelty, muttei vielä kovimpina kasvukuukausina.
Play-n-scratchin tupsu saa kyytiä
Jännä ajatus, että kissat saattavat vielä tuplata tästä painonsa! Välillä somput tuntuvat jo tosi isoilta täysikasvuisten vertailukohteiden puuttuessa, ja kovastihan pojat ovat kasvaneetkin. Päät eivät enää mahdu kunnolla samaan ruokakuppiin ja yhtäaikainen nostaminen on hankalampaa kuin alussa.
Ilmon ja Roopen kodissa on kaksi huonetta, joiden ovet yritetään pitää kissoilta suljettuina. Toinen on vaatehuone, toinen makuuhuone. Lisäksi kaapit ja laatikot pyritään pitämään kissattomina alueina.
Kolmen viikon kissanpäivien jälkeen henkilökunta on todennut, ettei pieniä seikkailijoita ole helppo sulkea ovien ulkopuolelle.
Ensimmäiseksi mirrit pääsivät livahtamaan vaatehuoneen paratiisiin. Pyykkejä edestakaisin vievä ihminen ei jaksanut olla turhan tarkka oven jokakertaisesta sulkemisesta, jolloin tehtävä oli kohtalaisen yksinkertainen. Iso määrä piiloluolia ja hyllyjä oven avautuessa häkellyttivät aluksi sekä Roopen että Ilmon, jolloin omistajan oli helppo kauhaista pienet karkulaiset syliinsä ja viedä ulos. Mutta kas vain, kun on kerran nähnyt huoneen täynnä aarteita, alkaa kissan päässä raksuttaa. Kaikki säilössä olevat lelut! Kissanhiekkapussit! Seikkailuseinät!
Eipä mennyt pitkään, kun kisut jo hoksasivat, että hän ken menee sisään, tulee myös yleensä nopeasti ulos. Kun ovi sattuu aukeamaan, hiippailevat Roope ja Ilmo nyt kyttäämään oven eteen. Kun ovi aukeaa toisen kerran, vilahtavat kissat sisään ja ryntäävät hyllyn alle henkilökunnan ulottumattomiin.
No, vaatehuoneen ovea kissat eivät sentään vielä osaa avata. Toisin on asia liukuovellisen kaapin kanssa, jonne kissat onnistuivat pääsemään seuraavaksi.
Kissannaamapyyhe
Vaatehuoneen ja -kaapin jälkeen oli selvää, että kissat kiinnostuisivat myös makuuhuoneesta. Tämä huone oli kuitenkin paremmin vartioitu, eikä ovea jätetty ihan koska tahansa auki.
Eräänä arkiaamuna viime viikolla henkilökunnan toinen puolisko heräsi tavanomaisesti herätyskellonsa soittoon. Torkutettua pari kertaa aamu-uninen ihminen avasi makuhuoneen oven raahustaakseen ulos, ja hädin tuskin väsymykseltään edes huomasi pientä, harmaata salamaa, joka singahti jalkojen ja oven välistä huoneeseen. Ilmo-kissa oli onnistunut ensimmäistä kertaa laskemaan tassunsa makuuhuoneen lattialle ja kehräsi voitonriemusta, kun kissaa kannettiin takaisin eteiseen.
Tapahtuneen jälkeen Ilmo, ja Ilmon innostamana myöskin Roope, ovat käyneet öisin vaativia ostoneuvotteluja makuuhuoneen oven takana. Jos nyt pienet kissatkin voisivat omistaa pienen pläntin henkilökunnan makuuhuoneesta, tai saada edes esittelykierroksen!
Henkilökunnalle oli melko selvää heti kissanhankintapäätöksen jälkeen, että kotiin tulee kaksi kissaa. Kun somput otettiin vielä samasta pentueesta, auttoi kasvattaja valitsemaan yhteensopivat veljekset. Tässä muutamia hyviä puolia siinä, että Ilmo ja Roope asustavat saman katon alla:
1. Kaksi kissaa aktivoivat toisiaan
Somalikissat ovat sen verran seurallisia otuksia, että keksisivät enemmän kollinkoukkuja, jos viettäisivät koko pitkän työpäivän yksin. Roope ja Ilmo purkavat paljon energiaa keskenään vaanimalla ja jahtaamalla toisiaan. Kissat myös painivat usein ja leikkivät välillä yhtä aikaa samalla lelulla.
"Kohde I näkyvissä.. valmistaudutaan hyökkäykseen"
2. Kissat pitävät huolta toisistaan
Erityisesti kisujen ensimmäisinä päivinä uudessa kodissa veljekset saivat turvaa toisistaan vieraassa ympäristössä. Roope ja Ilmo myös pesevät toisensa huolellisesti ja nukkuvat välillä vierekkäin. Kerran kävi niin, että Ilmo jäi vahingossa suljetun oven taakse vessaan. Roope alkoi heti pyöriä maukuen jaloissa, että "käykääs hei nyt päästämässä se parka ulos sieltä".
"Pistäs veli viis tähän tassuun!"
3. Sylikissoja on todennäköisemmin tarjolla
Roope ja Ilmo ovat välillä melko touhukkaita vipeltäjiä, eivätkä millään jaksaisi istua sylissä tai edes samalla sohvalla, kun olisi niin paljon muutakin kiinnostavaa tekemistä. Parhaimmillaan kuitenkin sattuu niin, että ensin Ilmo nukahtaa syliin ja sen jälkeen Ilmon kyllästyttyä Roope tulee vierelle sohvalle kiehnäämään.
Pieni hilleri-Ilmo nukahti syliin (ja kirjoittajalla on tyylikkäät pyjamahousut jalassa..)
Rapsuta-mua-jo -Roope tuli sohvalle nukkumaan
4. Kissojen eroavaisuudet täydentävät toisiaan
Ilmo on tosi motivoitunut naksutinkoulutettava ja oppii uusia temppuja nopeasti. Toisaalta Roope taas on uusissa tilanteissa rohkeampi ja yleensä paljon Ilmoa rauhallisempi. On hauska havainnoida, kuinka kissat reagoivat vähän eri tavalla eri tilanteisiin ja molemmilla on oma persoonansa. Jos toinen ei niin tykkäisikään jostakin, on mahdollista, että toinen kissa tykkää.
"No niin, nyt istun. Missä palkka?"
5. Kaksi kissaa hoitaa melkein siinä ajassa missä yhdenkin
Kahta kissaa voi helposti leikittää yhtäaikaa ja koulutuskin samaan aikaan onnistuu jo melko hyvin. Kaksi ruokakuppia pesee helposti siinä missä yhdenkin. Samoin kolme hiekkalaatikkoa käy läpi nopeasti, kun suurin osa tehdään kuitenkin yhteen laatikkoon. Yleisesti ottaen helposti käsiteltävän kissan hoitorutiinit voi tehdä melko lyhyessä ajassa, jolloin ei ole suurta eroa siinä, että leikkaako yhden vai kahden kissan kynnet.
"Taivaalla lentää jokin värikäs trooppinen lintu.."
Ilmon ja Roopen henkilökohtainen kokki on koittanut vaivihkaa hivuttaa herrojen lautasille muutakin, kun pelkkää pussiruokaa. Epäonnistuneiden lohi-, broileri- ja possunsydänkokeilujen jälkeen kanankaula yllättäen maistuikin, tosin ainoastaan Roopelle. Ilmo peitteli epäilyttävät lihansa huolella ja kieltäytyi syömästä, kunnes hyvin koulutettu tarjoilija toi tilalle uuden annoksen Miamoria.
Koska kanankauloissa oli kuitenkin lupaava alku, keksi ovela kokki ujuttaa niitä seuraavana päivänä märkäruuan kokoisissa paloissa märkäruokakastikkeen sekaan. Nyt maistui Ilmollekin, vaikka osa paloista pitikin tiputtaa lattialle, kun ihan loputtomiin ei vaan jaksa pureskella. No, Roope söi sitten nekin palat.
Aamupala. Nam nam.
Tänään kissoilla oli edessään uusi ruokahaaste, kun henkilökunnan kissanomistajakaverit toivat pojille iltapalaksi oikean hiiren (toim. huom. kyseessä siis eläinkaupoissa ruuaksi myytävä pakastehiiri). Ilmo kävikin uteliaasti läpsimässä ja nuuhkaisemassa kupissaan kellottavaa hiirulaista, muttei tuntunut millään ymmärtävän, että jyrsijää voisi jotenkin syödäkin. Hiiret ovat kissanomistajakavereiden Urho-kissan suurinta herkkua, ja maalla syntynyt Urho olikin heti hiiren nähtyään ymmärtänyt, miten hiiri syödään. Kaupungissa syntynyt rotukissa tyytyi kuitenkin vain koskettamaan hiirulaista tassullaan ja ravisti sen jälkeen tassustaan pois omituisen, niljakkaan tunteen.
Lopulta kokki päätti suorittaa hiirelle saman toimenpiteen, mitä kanankauloille. Hiirtäkin tuli siis maisteltua, mutta suurin osa syödystä ruuasta taisi olla taas maagista Miamor-kastiketta.
Reipas somalipoikanen nukkuu mielellään muutamat torkut pitkin päivää, jotta valveillaoloajalla käytössä oleva energiamäärä maksimoituu. Sunnuntaisin Ilmo ja Roope nukahtavat yleensä kello 17 aikoihin ja jatkavat joskus uniaan niin pitkään, että henkilökunnan on huomaavaisesti herätettävä kisut, jotta iltarallit ehditään ajaa ennen yömyöhää.
Roope nukkuu yleensä mahdollisimman korkealla, kun taas Ilmo suosii enemmän lattiatasoa. Satunnaisesti sunnuntaitorkut nukutaan kuitenkin yhdessä lämpöpatterin läheisyydessä. Lattialla mahtuu myös vaihtamaan hengityksen tahtiin kulloinkin meneillään olevaa syvävenytystä.
Kauneusunilta herättyä kissa on taas entistä vetreämpi ja hyppää vielä vähän korkeammalle kuin edellisenä päivänä.
Kuvassa blogin tähdet, tulevalla viikolla jo 17 viikkoa täyttävät kissanpoikaset. Ilmo ja Roope ovat sinihopeat somaliveljekset, jotka muuttivat meille pari viikkoa sitten Walimain -kissalasta. Blogissa kerrotaan somppuherrojen seikkailuista kuvin ja videoin.