keskiviikko 21. lokakuuta 2015

Kutistuvat korit raapimispuissa

Ihmeellisen huonoa laatua nämä saksalaiset raapimispuut. Maaliskuussa me molemmat mahduttiin ihan sujuvasti tuon isomman puun riippumattoon.



Nyt yritetään molemmat nukkua edelleen siinä samassa riippumatossa, mutta reunat tulee vähän vastaan ja kangas venyy niin, että kohta ratkeaa. Eikä tassut mahdu sisään! Miten se on päässytkin noin kutistumaan, vaikka kertaakaan ei olla edes pesty mokomaa?

Tilanteesta harmistuneen oloinen Ilmo kuvassa oikealla

Samoin tämä meidän korillinen, pienempi puu. Tammikuussa mahduttiin ihan hirmu hyvin ja väljästi tähystämään samasta korista.

Roope vas, Ilmo oik. 




Kesäkuussa kori oli jo melko paljon pienentynyt. Mahduttiin vielä suhteellisen sopuisasti samaan koriin, mutta tassua piti jo vähän asetella ulkopuolelle.

Roope hymyilee kuvassa rentoutuneen oloisena vasemmalla. Ilmo asettelee käpäläänsä tyytymättömän näköisenä


Ja nyt tuo kori on jo ihan pieni! Vierekkäin ei mahdu olemaan millään, niin pitää olla päällekkäin.

Ilmo: "Roope pliis tee vähän tilaa!" Roope: "Zzzzzz"


Terveisiä kaikille raapimispuusuunnittelijoille: Voitteko varmistaa, että korinne eivät kutistuisi, niin mahduttaisi molemmat nukkumaan sopuisasti vierekkäin?

"Kun tarpeeksi hakee oikeaa asentoa, niin kyllä tähänkin vois nukahtaa"






maanantai 12. lokakuuta 2015

Raakaruokailun riskeistä

Kissojen raakaruokailusta ei ole tullut hetkeen kirjoitettua. Elokuussa pohdiskeltiin siirtymistä raakaruokapitoisempaan ruokavalioon, sen jälkeen Roopella oli hetken vatsaongelmia, mutta viimeiset 1,5 kuukautta on mennyt tosi hyvin eilistä aamua lukuunottamatta. 

Raakaruokinta on hoidettu niin, että henkilökunta on ostanut ruokakaupasta possun sydäntä, maksaa ja broileria. Eläinkaupan pakkasesta on tarttunut mukaan kivipiiraa, broilerin sydämiä ja kanankauloja. Näistä on laskeskeltu päivän tarve ja jaettu se kolmeen annospussiin, joihin jokaiseen tulee esimerkiksi 2x ihan pikkuruinen pala maksaa, pari broilerin sydäntä/vähän kivipiiraa, n. 30g lihaa ja n. 10g jotain luisempaa. Tällainen pussi siis jaetaan kahdelle kissalle ja syötetään kisuille kolmesti päivässä. Näiden lisäksi syötetään vähän päivästä riippuen keltuaista, lohiöljyä/Mölleriä, sinkkiä, merilevää ja Multicatia. Kalsiumiakin meillä on, mutta se pyritään yleensä tarjoilemaan luiden muodossa.

Pussitus alkamassa. Määrät ovat näkyvillä koneella ja laadunvalvoja on valmiina tarkastamaan pussituksen lopputuloksen


No, kaikki meni tosiaan monta viikkoa hyvin, kunnes eläinkaupasta loppui kanankaulat. Mitäs niiden tilalle luiseksi lihaksi? Jauhettuja kanansiipiä ollaan kokeiltu joskus aiemmin, mutta Roope ja Ilmo eivät ole kovin suuria mössöruuan ystäviä, ja hampaatkin puhdistuu paremmin luita narskutellessa. Kaupasta löytyi sitten kokonaisia kanansiipiä, eli niitäpä sitten. 

Kotona huomattiin, että kanansiipipussi oli aikamoinen jääkimpale, johon ei mikään veitsi oikein pystynyt. Piti siis sulatella (jääkylmässä vedessä) ja odotella. Sen jälkeen ilta oli pitkä kanansiipiä pilkkoessa. Henkilökunta kirjoitti itselleen mentaalisen muistiinpanon, ettei enää koskaan ostaisi toista pussia. Viimeisiä siipiä pilkkoessa siivet olivat jo sulaneita, mikä vähän myös mietitytti, kun joskus on taottu päähän, että sulanutta tuotetta ei saa pakastaa uudelleen. 

Viikonloppuna sitten tuli hölmösti otettua itse tehty sekoitus sisältäen samaista kanansiipeä yöllä sulamaan huoneenlämpöön. Ei tullut jotenkin uusavuttomalle henkilökunnalle tässä vaiheessa mieleen, että kana saattaisi vaikka aamulla olla pilaantunutta moisen kylmäketjun jäljiltä. Kissat söivät aamupalaansa ihan hyvällä ruokahalulla, mutta sitten melko lyhyen ajan päästä syömisestä oksensi ensin Ilmo, Ilmo toisen kerran, sitten oksensi Roope, Ilmo kolmannen kerran, Roope toisen kerran. 

Pikku-Ilmolla oli huono olo :(


Sunnuntaiaamu meni siinä rattoisasti kissan oksennuksia siivotessa. Kissat vietiin jossain vaiheessa kylpyhuoneeseen, ettei kaikissa matoissa olisi ihan niin monta ruskea läikkää siivottavana. Kylppärissä tietenkään kumpikaan ei oksentanut, mutta heti sieltä poispääsyn jälkeen Ilmo yökkäsi vielä kerran olohuoneen matolle. 

Onneksi ruokamyrkytys ei ollut lopulta kovin vakava. Roope söi jo hyvällä ruokahalulla tunnin päästä tapahtuneesta. Ilmo ei suostunut ihan heti ottamaan mitään, mutta joi vettä ja söi taas noin viiden tunnin jälkeen. Tapahtuneesta viisastuneena henkilökunta suosittelee kovasti sulattamaan broileria ainoastaan jääkaapissa yön yli ja välttämään tuotteita, joissa välisulatus ennen pussitusta on pakollista.

Toinen asia, minkä voisi mainita tässä yhteydessä, on se, että myös pakastamattoman lihan syöttämistä kissalle kannattaa välttää. Tekisi aina mieli syöttää kissoille pieniä makupaloja lihaa leikellessä, mutta ainakin toksoplasmatartunnan riski kasvaa. Eli lihat pakkaseen vähintään kolmeksi päiväksi, jotta ikävät alkueläimet kuolevat ja liha on mahdollisimman vaaratonta. 

Uninen Roope illalla


Raakaruokailussa on paljon hyviä puolia, mm. tähän astisten kokeilujen perusteella kissat ovat olleet aktiivisempia ja ruuan kustannukset pienentyneet reippaasti. Kunhan vaan käsittelee raakaa lihaa viisaasti. 


lauantai 10. lokakuuta 2015

Blogihaaste ja meidän vastaukset

Saimme Tassulinnasta haasteen vastata 11 kysymykseen; kiitoksia haasteesta! Tässä tulevat meidän vastaukset, valokuvilla höystettynä. 

Ensin haasteen säännöt: 



1. Kiitä sinut haastanutta blogia ja linkkaa hänen bloginsa.
2. Vastaa sinut nimenneen bloggaajan 11 kysymykseen.
3. Nimeä ja linkkaa 11 liebster award-haasteen ansainnutta alle 200 lukijan blogia.
4. Keksi 11 kysymystä haastetuille.

Ja ne vastaukset:

1. Mitä sinun kissasi tekevät juuri nyt

Juuri nyt on käynnissä poikien iltapäiväurheilut: juoksukilpailu ympäri asuntoa, korkeushyppy ikkunanlaudoille ja painiottelu eteisessä. 

Eteisestä löytyi kissamylläkkä




2. Jos kissasi joutuisi kanssasi autiolle saarelle, mitä se mahtaisi haluta mukaansa?

Roope haluaisi mukaansa turvariepunsa, jonka kanssa on hyvä nukkua ja leikkiä vieraassakin paikassa. Lisäksi saarelle olisi hyvä ottaa mukaan pussillinen raksuja. 

Roope ja Riepu


Jos saari olisi myös eläimistä autio, ottaisi Ilmo mukaansa varmuuden vuoksi pienen leikkihiiren, jottei aika käy pitkäksi. Tosin Ilmo epäilee, että saarelta löytyisi ainakin koppakuoriaisia ja ehkä muutama veden äärellä viihtyvä lintu, ja niidenkin parissa aika kuluisi ihan mukavasti. 

Ilmo ja hiirulainen


3. Katseleeko kissasi televisiota kanssasi?

Viime kuukausina kissat eivät ole enää olleet niin innostuneita televisiosta. Vähän nuorempana Roope kävi pyydystämässä kaikki elokuvien pahikset tassujensa alle. Ilmoa tv ei ole niin kiinnostanut, mutta välillä on ollut pakko kyseenalaistaa henkilökunnan ohjelmavalintoja.

"Whaat.. katsooko henkilökunta KOIRAohjelmia? Kuinka ruma otus tuolla ruudun takana!"


4. Mikä on kissojen paras herkku?

Molempien suosikkiherkku on ollut Cosman namit, erityisesti kanan makuisena.  



5. Jos kissasi saisi valita, olisiko se: kinkku, huiska, paperitöllö vai tirppatv?

Ilmo: Ehdottomasti tirppatv!
Roope: Kinkku. 

6. Mikä sinusta on syksyssä parasta?

Sykyssä parasta on into aloittaa kaikkea uutta puuhastelua lomailun jälkeen. Juuri parhaillaan katselemme asuntoja ja kissoillekin on mietitty joitain pienimuotoisia uusia juttuja, joista enemmän sitten blogissa, jos joku näistä muutoksista päätyy toteutukseen asti :) 

7. Montako tassua/jalkaa kodistasi löytyy?

Meillä on nelijalkainen ja kahdeksantassuinen perhe. 

8. Pitävätkö kissasi kengännauhoista?

Kengännauhat eivät herätä niin paljon mielenkiintoa, mutta Ilmo on sen sijaan erikoistunut kengänpohjallisten poistamiseen. 

"Repsottaa jo lupaavasti"


9. Löytyykö hyllystäsi kissakirjoja?

Kyllä, meiltä löytyy ainakin kaksi kirjaa: Kissanhoidon käsikirja, joka on ihan hyvä yleisteos kaikkeen kissanhoitoon liittyvään. 
Ilmokin suosittelee Kissanhoidon käsikirjaa

Lisäksi ostettiin kissoja hankkiessa Cat vs. cat -niminen kirja, jossa on perusohjeita useamman kissan pitämiseen liittyen. 

Cat vs. Cat ja Roope-kissa








Mietinnässä on vielä jossain vaiheessa hankkia kirja kissan kouluttamisesta. 

10. Saatko seuraa kun kokkaat itsellesi?

Kyllä! Kissat seuraavat ruuanlaittoa niin tarkasti, että pizzataikinan teko ja lohen paisto sujuisivat varmasti molemmilta ihan tuosta vaan. 

11. Mikä oli parasta tänään?

Tähän mennessä on ollut parasta aamukahvi kehräävän Roopen seurassa. Koko päivän paras juttu tulee varmaankin olemaan kylään saapuva serkku kaukaa pohjoisesta, joka näkee kissat ensimmäistä kertaa ja pääsee myös ensimmäisenä vieraana nukkumaan kissojen seurassa olohuoneessa. Saapa nähdä, mitä siitä tulee :)

Haluaisimme haastaa seuraavat blogit mukaan: 


Ja tässä meidän kysymykset: 

1. Mitä temppuja kissasi osaa?
2. Onko kissasi käynyt koskaan näyttelyssä?
3. Mikä on kissastasi mieluisin oleskelupaikka?
4. Montako ja mitä eläimiä olet omistanut elämäsi aikana?
5. Mikä on kissastasi paras ihmisten ruoka?
6. Herättävätkö kissasi aamulla? Monelta? 
7. Lemppari lelu juuri nyt
8. Mikä näistä on paras: Pahvilaatikko, paperipussi, ihmisten laukut
9. Tykkäätkö vieraista vai oletko ns. yhden ihmisen kissa?
10. Jos saisit nyt valita jonkun uuden rotukissan (sellaisesta rodusta, jota et vielä omista) itsellesi, niin minkä rotuisen ottaisit?
11. Mikä on ihanin asia kissan omistamisessa?

sunnuntai 4. lokakuuta 2015

Ulkoilua aurinkoisessa syyssäässä

Kissojen ulkoiluttaminen on jäänyt viime viikkoina vähälle johtuen paristakin eri syystä.

Ensimmäinen syy on takapihan pienen metsäpläntin suuri suosio koirienpissitysalueena. Henkilökuntaa hermostuttaa jatkuvat kohtaamiset koirien kanssa (varsinkin, kun joskus näkee myös vapaana ulkoilutettavia hauvoja), vaikka tähän mennessä niistä ollaankin selvitty isoimmitta traumoitta.

Ainut keino vältellä koiria onkin unohtaa polut ja kävellä reippaasti vähän syvemmällä aluskasvillisuuden keskellä, josta päästäänkin ulkoiluttamattomuussyyhyn numero 2: Pusikossa vaanivat tsiljoonat punkit.

Kurjat, inhottavat vilistelijät (kuva)
Henkilökunta koitti ensin olla kovasti tiedostamatta punkkien olemassaoloa, mutta kesän alussa kissojen turkkiin tarttui useammalla eri ulkoilutuskerroilla näitä pieniä örkkejä. Punkit eivät onneksi ole ehtineet tarrautua ihoon kiinni, mutta pelkästään ajatus siitä, että Roopesta tai Ilmosta löytyy sätkiviä jalkoja ja paukamia isolla renkaalla... yyyyyääää.

No, nyt säiden viiletessä ja eilisen auringonpaisteessa päätettiin uhmata punkki- ja koiralaumoja ja lähdettiin ulkoilemaan Ilmon kanssa. Roopekin olisi päässyt mukaan, mutta pentuvaljaat ovat jääneet jo liian pieneksi, eivätkä Ilmon sturditkaan mahtuneet Roopelle, joten kisu jäi leikkimään sisätiloihin.







Ilmo oli ensin vähän hämillään yllättävästä ulossiirtymisestä, eikä ihan heti osannut päättää, miten asiaan tulisi suhtautua.

"Roopeee, missä olet?"


Parin ötökän pöristeltyä ohi Ilmo kuitenkin reipastui huomatessaan ympärillä olevien jahdattavien asioiden määrän.
"Täälläkö niitä punkkiotuksia luuraa?"


Henkilökunta oli aika nopeasti valmis palaamaan sisätiloihin, mutta Ilmon syliinnappaamisen jälkeen kissa ilmoitti olevansa eri mieltä ja osoitti määrätietoisella pyristelyllään, että nyt vasta päästiin vauhtiin ja ulkona on vaikka kuinka paljon kivaa tutkittavaa.

"Pieniä pörriäisiä joka puolella!"


Sitten mentiin jonkin aikaa Ilmon ehdoilla ympäriinsä ja sen jälkeen kissa käveli yllättävän kiltisti ja säyseästi henkilökunnan perässä takaisin kotitalolle. Naapurin susikoirat tulivat taas vastaan, mutta onneksi oltiin sen verran pusikossa, ettei koiriin tarvinnut ottaa kontaktia. Punkkeja ei turkista löytynyt tällä kertaa yhtään kappaletta.
Pihalla on kivaa!


lauantai 3. lokakuuta 2015

Parhaat lelut juuri nyt

Kissojen suosikkilelut vaihtuvat aina ajoittain. Osa leluista onkin säilytyksessä lipastolaatikossa, osa lojuu siellä täällä lattialla ja osan Ilmo ja Roope ovat omatoimisesti piilottaneet esimerkiksi sohvan tyynyjen väliin. Jotkut leluista pidetään leikkihetkiä lukuunottamatta kissojen ulottumattomissa, mutta niidenkin suhteen mieltymykset vaihtelevat kausittain.





Ilmo tykkää leikkiä paljon kaikenlaisilla leluilla, mutta juuri tällä hetkellä suuri lemppari on trooppisen linnun värisillä sulilla varustettu kepakko. Lelu oli viimeksi viime talvena hittituote, mutta unohdettiin sen jälkeen moneksi kuukaudeksi laatikonpohjalle, kun kissat innostuivat enemmän narun päässä olevista killuttimista.




Nyt henkilökunta päätti kokeilla taas kepin toimivuutta ja erityisesti Ilmo oli tosi innostunut, kun pääsi taas höyhentämään trooppisia sulkia.



Höyhenkeppi on myös siitä hauska, että Ilmo suostuu aina välillä noutamaan kepin ja tuomaan sen takaisin henkilökunnan heitettäväksi.




Tosin sitten taas välillä sulilla on kiva leikkiä ihan omassa rauhassa, eikä Ilmo liikauta korvaansakaan, kun henkilökunta koittaa ehdottaa, että kepin voisi heittää uudelleen noudettavaksi.

Roope-kisu innostuu paljon Ilmoa harvemmin leikkimään omatoimisesti, mutta nyt on löytynyt lelu, jota Roope on jo monena päivänä kanniskellut suussan...






Pala fleece-kangasta on sopivan isokokoinen saalis, mukavan pehmoinen suussa ja mikä parasta, velikissa ei ole tästä lelusta yhtään kiinnostunut, joten Roope saa rauhassa leikkiä omalla fleecellään.



Kun fleeceä on tarpeeksi riepotellut ympäriinsä, voi lelun säilöä mahan alle piiloon, jottei kangasriepu pääse vahingossa katoamaan päiväunien aikana.