Viikonlopun herätyskello

Henkilökunta ja Ilmo ovat pääseet viimein sovintoon makuuhuoneen iltakäytöstä.

Kissat ajavat edelleen iltarallinsa klo 22-01 välillä, mutta ovat jo lähes oppineet, ettei nukkuva henkilökunta halua osallistua yöjuoksuihin. Kun makuuhuoneen ovi ensimmäistä kertaa avautui kolmisen viikkoa sitten, heräili henkilökunta yöllä sihen, että Ilmo tai Roope hyppi iloisesti peiton päällä. Nyt kissat tietävät viimein, että makuuhuoneeseen pitää hiipiä hiljaa ja olla siivosti, jos siellä haluaa pysytellä koko yön.

Pieni yörallikissa Ilmo

Sen sijaan viikonloppuaamuista osapuolilla on edelleen erimielisyyksiä. Ilmoa huolettaa henkilökunnan äkisti kasvava unentarve ja arkiaamuisen piipityksen puuttuminen. Koska kissa ei ole saanut selville, minne silityksiä ja märkäruokatarjontaa tarkoittava herätysääni katoaa viikonlopun ajaksi, on Ilmo itse päättänyt sijaistaa herätyskelloa tarvittaessa.

Mikäli Ilmo on jätetty yöllä oven ulkopuolelle, alkaa viimeistään yhdeksän jälkeen aamulla kuulua oven takaa pikkuhiljaa voimistuva "mjau, miau, MJAUU...". Jos taas makuuhuoneen ovi on jätetty auki, aloittaa Ilmo maukumisen sijaan aamulla tyytyväisen kovaäänisen kehräämisen.

Tänään henkilökunta heräsi jo totuttuun tapaan Ilmo-kellon "PURRRRRRRRRR" -ääneen klo 7.20. Kun Roope päätti vielä tehostaa kehruuherätyksen vaikutusta jahtaamalla peiton alla olevia polvia, päätyivät molemmat kissat lopulta huoneen ulkopuolelle henkilökunnan jatkaessa aamu-uniaan.

Koska Ilmo-kellon herätys ei tuottanut toivottua lopputulosta, päättivät kissat olla omatoimisia aamuruokinan suhteen. Kun henkilökunta viimein kömpi ylös kymmenen jälkeen, oli tiskipöydällä olleen ruokakupin päällä oleva lautanen siirtynyt mystisesti sivuun. Ruokakuppi ammotti tyhjillään, eikä sulamassa olleesta kanankaulasta jäänyt jäljelle edes märkää länttiä.

Henkilökunta mietiskeli hetken, että minkäköhänlainen oma-aloitteisen aamuruokailun seurauksena syntynyt kanankaulasotku mahtaa löytyä jostakin nurkasta. Hetken etsinnän jälkeen henkilökunta bongasi kuitenkin lihapalan kissojen ruokintapaikalta, vieläpä siististi aseteltuna ruokinta-alustalle. Kissat olivat todenneet, ettei kokonainen kaula ole vieläkään syötäväksi kelpaavaa muonaa ja päättivät odottaa kärsivällisesti kokin heräämistä.

Kun aamulla herää aikaisin, mahtuu päivän puuhailuihin parit nokoset

Pitkän neuvottelun lopputulema

Ilmo on nuoresta iästään huolimatta rohkea, sinnikäs ja poliittisesti taitava kissanalku. Viimeisen kahden viikon ajan Ilmo on neuvottellut väsymättä kissojen oikeuksien puolesta. Ilmoa on harmittanut suunnattomasti, että kissat on niin tylysti jätetty makuuhuoneen ulkopuolelle. Päästyään kerran vilahtamaan salatulle alueelle ja todistettuaan sen kissoille vaarattomaksi ja sopivaksi elinympäristöksi, on Ilmo kampanjoinut väsymättä sen puolesta, että kissatkin saisivat oikeuden liikkua makuuhuoneen territoriolla.

Väsymätön neuvottelija

Ilmo on joka ilta istuskellut sinnikkäästi kiista-alueen rajalla oven ulkopuolella henkilökunnan mentyä nukkumaan ja kokeillut maukua ensin hiljaa ja suloisesti ja käyttänyt sen jälkeen vähän närkästyneempää äänensävyä. Samoin Ilmo on ottanut fyysiset keinot käyttöön ja yrittänyt rapsutella ovea, koittanut kaivaa sen ali ja yrittänyt murtaa ovea hyppäämällä sitä vasten. Yhden neuvottelutuokion kesto ei ole onneksi ollut pitkä ja ovessa on melko hyvä äänieristys.

Lopulta voitokkaaksi taktiikaksi ei osoittautunut äänen volyymitaso tai oven tökkiminen tassulla. Voittoon vaadittiin se, että Ilmo jaksoi joka ikinen ilta istuskella oven takana määrätietoisesti saamata siitä varsinaisesti palkintoa ja samoin tulla jokaisena aamuna oven taakse vastaanottamaan juuri herännyttä henkilökuntaa. Henkilökunnan toisen osapuolen palattua reissulta yömyöhään jäi Ilmo maukumaan erityisen sydäntäsärkevästi oven ulkopuolelle, jolloin omistajat lopulta heltyivät ja päästivät kissat huoneeseen (tosin vasta seuraavana päivänä).

Makuuhuoneen uusi kuningas

Oletetusta poiketen kissat eivät tosin edelleenkään pääse nukkumaan samaan huoneeseen. Ilmo oli unohtanut hyvät käytöstavat ja vietti ensimmäisen kokeiluyön hyppimällä iloisesti ympäriinsä jahdaten jännittäviä muhkuroita peiton alla. Siispä kissat aina poistetaan huoneesta yön ajaksi. Pelkkä pääsy tutkimaan huonetta on kuitenkin riittänyt ja maukaisuja kuuluu oven takaa ainoastaan aamulla, jos kokki on nukkunut liian pitkään ja ruokakupissa ei ole syötävää. 

Vilahdus aamuhämärässä

Vaatekaapissa rapisee

Ilmon ja Roopen kodissa on kaksi huonetta, joiden ovet yritetään pitää kissoilta suljettuina. Toinen on vaatehuone, toinen makuuhuone. Lisäksi kaapit ja laatikot pyritään pitämään kissattomina alueina.

Kolmen viikon kissanpäivien jälkeen henkilökunta on todennut, ettei pieniä seikkailijoita ole helppo sulkea ovien ulkopuolelle.

Ensimmäiseksi mirrit pääsivät livahtamaan vaatehuoneen paratiisiin. Pyykkejä edestakaisin vievä ihminen ei jaksanut olla turhan tarkka oven jokakertaisesta sulkemisesta, jolloin tehtävä oli kohtalaisen yksinkertainen. Iso määrä piiloluolia ja hyllyjä oven avautuessa häkellyttivät aluksi sekä Roopen että Ilmon, jolloin omistajan oli helppo kauhaista pienet karkulaiset syliinsä ja viedä ulos. Mutta kas vain, kun on kerran nähnyt huoneen täynnä aarteita, alkaa kissan päässä raksuttaa. Kaikki säilössä olevat lelut! Kissanhiekkapussit! Seikkailuseinät!

Eipä mennyt pitkään, kun kisut jo hoksasivat, että hän ken menee sisään, tulee myös yleensä nopeasti ulos. Kun ovi sattuu aukeamaan, hiippailevat Roope ja Ilmo nyt kyttäämään oven eteen. Kun ovi aukeaa toisen kerran, vilahtavat kissat sisään ja ryntäävät hyllyn alle henkilökunnan ulottumattomiin.

No, vaatehuoneen ovea kissat eivät sentään vielä osaa avata. Toisin on asia liukuovellisen kaapin kanssa, jonne kissat onnistuivat pääsemään seuraavaksi.

Kissannaamapyyhe

Vaatehuoneen ja -kaapin jälkeen oli selvää, että kissat kiinnostuisivat myös makuuhuoneesta. Tämä huone oli kuitenkin paremmin vartioitu, eikä ovea jätetty ihan koska tahansa auki.

Eräänä arkiaamuna viime viikolla henkilökunnan toinen puolisko heräsi tavanomaisesti herätyskellonsa soittoon. Torkutettua pari kertaa aamu-uninen ihminen avasi makuhuoneen oven raahustaakseen ulos, ja hädin tuskin väsymykseltään edes huomasi pientä, harmaata salamaa, joka singahti jalkojen ja oven välistä huoneeseen. Ilmo-kissa oli onnistunut ensimmäistä kertaa laskemaan tassunsa makuuhuoneen lattialle ja kehräsi voitonriemusta, kun kissaa kannettiin takaisin eteiseen.

Tapahtuneen jälkeen Ilmo, ja Ilmon innostamana myöskin Roope, ovat käyneet öisin vaativia ostoneuvotteluja makuuhuoneen oven takana. Jos nyt pienet kissatkin voisivat omistaa pienen pläntin henkilökunnan makuuhuoneesta, tai saada edes esittelykierroksen!