Ulkoilua aurinkoisessa syyssäässä

Kissojen ulkoiluttaminen on jäänyt viime viikkoina vähälle johtuen paristakin eri syystä.

Ensimmäinen syy on takapihan pienen metsäpläntin suuri suosio koirienpissitysalueena. Henkilökuntaa hermostuttaa jatkuvat kohtaamiset koirien kanssa (varsinkin, kun joskus näkee myös vapaana ulkoilutettavia hauvoja), vaikka tähän mennessä niistä ollaankin selvitty isoimmitta traumoitta.

Ainut keino vältellä koiria onkin unohtaa polut ja kävellä reippaasti vähän syvemmällä aluskasvillisuuden keskellä, josta päästäänkin ulkoiluttamattomuussyyhyn numero 2: Pusikossa vaanivat tsiljoonat punkit.

Kurjat, inhottavat vilistelijät (kuva)

Henkilökunta koitti ensin olla kovasti tiedostamatta punkkien olemassaoloa, mutta kesän alussa kissojen turkkiin tarttui useammalla eri ulkoilutuskerroilla näitä pieniä örkkejä. Punkit eivät onneksi ole ehtineet tarrautua ihoon kiinni, mutta pelkästään ajatus siitä, että Roopesta tai Ilmosta löytyy sätkiviä jalkoja ja paukamia isolla renkaalla... yyyyyääää.

No, nyt säiden viiletessä ja eilisen auringonpaisteessa päätettiin uhmata punkki- ja koiralaumoja ja lähdettiin ulkoilemaan Ilmon kanssa. Roopekin olisi päässyt mukaan, mutta pentuvaljaat ovat jääneet jo liian pieneksi, eivätkä Ilmon sturditkaan mahtuneet Roopelle, joten kisu jäi leikkimään sisätiloihin.

Ilmo oli ensin vähän hämillään yllättävästä ulossiirtymisestä, eikä ihan heti osannut päättää, miten asiaan tulisi suhtautua.

"Roopeee, missä olet?"

Parin ötökän pöristeltyä ohi Ilmo kuitenkin reipastui huomatessaan ympärillä olevien jahdattavien asioiden määrän.

"Täälläkö niitä punkkiotuksia luuraa?"

Henkilökunta oli aika nopeasti valmis palaamaan sisätiloihin, mutta Ilmon syliinnappaamisen jälkeen kissa ilmoitti olevansa eri mieltä ja osoitti määrätietoisella pyristelyllään, että nyt vasta päästiin vauhtiin ja ulkona on vaikka kuinka paljon kivaa tutkittavaa.

"Pieniä pörriäisiä joka puolella!"

Sitten mentiin jonkin aikaa Ilmon ehdoilla ympäriinsä ja sen jälkeen kissa käveli yllättävän kiltisti ja säyseästi henkilökunnan perässä takaisin kotitalolle. Naapurin susikoirat tulivat taas vastaan, mutta onneksi oltiin sen verran pusikossa, ettei koiriin tarvinnut ottaa kontaktia. Punkkeja ei turkista löytynyt tällä kertaa yhtään kappaletta.

Pihalla on kivaa!

Sturdi-valjaiden käyttökokemuksia

Roope ja Ilmo voittivat toukokuussa Kuin kissa kermakupilla -blogin arvonnasta hienot Sturdi-merkkiset valjaat! Henkilökunta ei muista koskaan voittaneensa mistään arvonnasta mitään, joten tästä lähtien pojat saavatkin osallistua kaikkiin arvontoihin henkilökunnan puolesta.

Henkilökunta kävi hakemassa valjaat Itäkeskuksen Megaeläin-liikkeestä. Kahdesta eri koosta oli helppo valita pienempi, koska valjaat tulivat rimpula-Ilmolle, joka taitaa painaa hädin tuskin kolmea kiloa (no, henkilökunta ei ole punninnut aikoihin, mutta ainakin selvästi vähemmän kuin Roope). Kuosin valinta olikin sitten paljon vaikeampaa. Muutama yksivärinen tarjolla ollut kuosi oli painavampaa materiaalia, joten henkilökunta päätyi lopulta kevyeen ja kesäisen valkoiseen väriin kukkaiskuvioinnilla.

"Tosi miehekäs olo hei näissä kukkaisvaljaissa.."

Ilmolla on tosiaan aiemmin ollut Vänttiset käytössä, mutta kissa ei oikein koskaan suostunut kävelemään valjaissa sisällä tai ulkona, vaikka totuttelu aloitettiin hitaasti. Siksi olikin kiva päästä kokeilemaan, jos erimalliset valjaat auttaisivat. Sturdit ovat tosi kevyttä materiaalia ja paino jakautuu vähän laajemmalle alueelle. Kun valjaat laitettiin ensimmäistä kertaa Ilmon päälle, kissa käveli heti melko normaalisti ja uskalsi heti hypätä tuolillekin lelun perässä.

Valjastelu on kivaa, kun saa herkkuja!

Viime viikolla kokeiltiin valjaita ensimmäistä kertaa ulkona. Ilmo käveli nyt ihan tavallisesti nautiskellen kauniista ulkoilmasta, eikä kellahdellut enää maahan kierimään, kuten aiempien valjaiden kanssa kävi. Valjaat ovat myös helppo pukea päälle ja niitä voi säätää kätevästi neppareista, joten kasvunvaraakin löytyy.

Vaikuttaa siltä, että Sturdit ratkaisivat meidän valjashaasteet ja sopivat herkemmälle Ilmolle paremmin, kuin nahkavaljaat. Ainut pieni huoli on valjaiden kestävyys. Päällä oleva muovirengas vaikuttaa tosi kestävältä, mutta enemmänkin valjaat saattaisivat antaa periksi neppareiden kohdalla, jos ainoastaan ulommainen neppari on kiinni? Toisaalta valjaat ovat kuitenkin kahdesta eri kohtaa kiinni ja Ilmo harvoin panikoi mistään niin, että lähtee ryntäämään pakoon, joten meidän kevyessä käytössä kiinnitys vaikuttaisi olevan ihan riittävää tekoa.

Roope käyttää edelleen Vänttisiä ja painavemmalle ja vähemmän tuntoherkälle Roopelle Vänttiset ovatkin sopineet tosi hyvin. Mukavaa, että Ilmollekin löytyi nyt viimein sopiva vaihtoehto, niin ei tarvitse jättää kissaa sisälle yksinään, kun Roope pääsee ulkoilemaan.

Ilmo on tosi tyytyväinen uusiin valjaisiinsa ja kiittää kauniisti Bertan, Lilja, Cocon ja Ruusun emäntää arvonnan järjestämisestä!