Tänään Roope ja Ilmo vapautuivat karanteenista, jonka jälkeen edessä oli vielä viimeinen kuljetus kotiin Länsi-Australiaan, Perthiin. Pitkän päivän jälkeen kissat olivat kotona kolmen aikoihin, jolloin kantokoppa voitiin juhlallisesti avata.
Kissojen paluu jännitti kovasti. Mielessä oli kauhukuva surkeasti maukuvista ja nopeasti sängyn alle piiloon vilahtavista laihoista ja karvattomista ruipeloista. Yllätyimme, kun koppaa nostettaessa autosta Roope näytti oleskelevan ihan rennosti ja Ilmokin makoili rauhallisena. Koppa vietiin makuuhuoneeseen, jotta kissoilla olisi pieni alue kerrallaan tutustuttavana. Kun koppa avattiin, tuli esiin ihan entisen näköiset Roope ja Ilmo hännät reippaasti pystyssä.
Traumoja tai muita pidempiaikaisia merkkejä matka ei siis onneksi kissoihin jättänyt. Uuteen paikkaan on tutustuttu innolla, syöty normaalisti ja juotu tavallista enemmän. Myöskään mielenosoituksellisia ihmisten huomiotta jättämisiä ei henkilökunta kohdannut, vaan molemmat tulivat ihanasti puskemaan ja kehräämään.
| Roope tähyilee uljaasti uudesta raapimispuusta |
Karanteenissa henkilökunta ei päässyt koskaan vierailemaan. Kun karanteeniaikaa lyhennettiin vuonna 2014 30 päivästä 10 päivään (onneksi!), kiellettiin samalla myös vierailut. Karanteeniin sovitaan ainoastaan lyhyt tapaaminen noudolle, joka varattiin meidän tapauksessa paikallisen lemmikkieläinkuljetusyrityksen kanssa, mikä huolehti kissojen kuljettamisesta kotiovelle asti.
| Ilmo löysi heti aitiopaikan paikallisten lintujen tarkkailuun |
Nyt on kyllä kovin huojentunut olo, kun koko matka meni lopulta tosi sujuvasti ja pääsimme kaikki perille asti.

