torstai 14. heinäkuuta 2016

Kohtaaminen taaperoikäisen vipeltäjän kanssa

Meillä käy muutaman kerran vuodessa pieni kaksijalkainen vipeltäjä kylässä. Kun samainen olento oli vielä kapaloiässä, niin sekä Ilmon että Roopen suhtautuminen oli yhtä välinpitämätöntä kuin vauvan itsensä kissoihin. Vähän hermostutti se ajoittain kuuluva hirmuinen huuto ja kovasti kiinnosti se tosi hieno nelipyöräinen nukkumapaikka, mutta muutoin vauva ei juurikaan herättänyt tuntemuksia.

Viime joululoman aikoihin kaikki kuitenkin muuttui, kun samainen vauveli olikin oppinut kävelemään. Pienestä nyytistä oli vuodessa kasvanut huojuva, kiljuva ja hirmuisen vikkelä! Roope-kissa seurasi hetken taaperoikäisen toimintaa ja päätyi lisäämään kyseisen kategorian inhokkilistalleen heti koirien jälkeen seuraavaksi.

Joulunaikaista käsitystä vahvisti viime viikon vierailu, jolloin vipeltäjä oli oppinut entistä paremmin juoksemaan ja sanomaan "KISSA!" Tarkkakorvainen Roope kuuli jo ulko-oven takaa pelottavan otuksen lähestymisen ja pakeni makuuhuoneen sängyn alle perimmäiseen nurkkaan, jottei joutuisi kohtaamaan kovaäänistä pikkuihmistä.

"SOS! Taaperoita kuuloetäisyydellä! Pelastakaa pieni kissa!"


Roope tuli vierailun aikana hetkeksi tarkistamaan tilanteen henkilökunnan kovalla houkuttelulla ja ruuan antamisella. Kissa parka sai pari suupalaa syötyä, mutta tärisi kovasti ja pälyili kokoajan ympärilleen, jotta näkisi arvaamattomasti käyttäytyvän kaksijalkaisen liikkeet.

"Tuolla se jo vipeltää... Valmiina pakenemaan!"



Hyvin nopeasti Roope ryntäsi takaisin turvapaikkaansa makuuhuoneen sängyn alle piiloon pelottavalta taaperoikäiseltä.

"Turvassa ollaan taas!"


Velipoika Ilmolla on, kummallista kyllä, täysin erilainen suhtautuminen. Ilmo on ihan innoissaan pienen olennon vierailuista, kellahtelee selälleen, puskee ja tassuttelee jatkuvasti taaperon perässä.

Missä taapero, siellä myös Ilmo
Ilmo aavistaa, että pikkuisessa joka paikkaan vipeltävässä ihmisessä on selvästi enemmän leikittämispotentiaalia verrattuna tylsiin vanhuksiin, jotka lähinnä istuvat ruokapöydän ääressä puhua pulpattamassa. Taaperolla olikin osittain Ilmon kanssa samanlaiset mielenkiinnonkohteet, muun muassa boinks-lelun noutaminen.

Myös pieni oranssi pallo kiinnosti molempia


Ilmo toivoisikin, että pikkuihmiset kävisivät useamminkin kylässä leikkimässä Ilmon kanssa.

Taaperosta oli hauskaa sulkea ja avata kissan kantokopan ovea. Ilmo tarkkailee touhuja vieressä


15 kommenttia:

  1. Roopella on hyvä asenne mini-ihmisiin. :D

    VastaaPoista
  2. Meillä ei onneks käy koskaan noin pieniä ihmisiä, mutta oltais varmaan sängyn alla ihan niin kuin Roopekin. Paha vaan, että nuo minit voivat mahtua myös sinne alle...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Huh, niinpä! Onneks tuo mini ei huomannut ollenkaan, minne ryömin piiloon!

      - Roope

      Poista
  3. Ilmohan on rohkea vauvan seuraaja! Ja hyvä, että aremmalla veikalla on vissi turvapaikka, jossa saa olla rauhassa. :)

    VastaaPoista
  4. Huvittavaa, miten erilaiset suhtautumistavat Roopella ja Ilmolla on taaperoon. :) Meillä on ihan sama juttu - Juju nössöttää sängyn alla ja Nuppu leikkii ja pötkähtelee. Ollaankin ristitty se perhekissaksi. :) Perhekissat onneksi viihdyttävät lapsia ja pitävät ne pääosin poissa herkkiskissojen reiteiltä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hih, ihanaa, kun Nuppukin pötkähtelee! Hyvä tosiaan, että perhekissa pitää huolen ohjelmasta ja sängyn alla möllöttävä herkkis ei saa traumoja, kun lapsi pysyy poissa näkyvistä.

      Poista
  5. Meillä on kans sama. Paavo seuraa lapsia, ja ois valmis leikkimään niitten kanssa. Jackson taas painelee piiloon. Tai riippuu lapsen iästä ja koosta. :D Moni ihan pieni lapsi kyllä taas pelkää Paavoa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hoh, jännä juttu :D Ehkä se on jotenkin luontaista ottaa erilaiset roolit. Tai sit vaan sattumaa... Voin kyllä kuvitella, että Paavo aluksi pelottaa, kun se on niin ihanan iso mörrikkäkissa <3

      Poista
  6. Luulisin että meillä kävisi ihan samallalailla; Coco dåängyn alle ja Ruffe vastaanottamassa rapsuja! :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. ja ihan sängyn alle.. Maanantai aamun aivot! :D

      Poista
    2. Toisen pitää aina uhrautua, jotta toinen saa olla rauhassa :-)

      Poista
  7. Mahtava, että Ilmo ja taapero sentään löysivät yhteisen sävelen. :D Hauska, miten veljesten suhtautuminen on täysin päinvastainen. Ymmärrän tosin hyvin Roopea. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, nuo tuon ikäiset ovat vielä vähän arvaamattomia... silitysten sijaan voi olla vastassa tukistava koura.

      Poista