Monta kertaa ollaan kyllä pohdittu asiaa. Suomessa asia tyssäsi kolmeen ongelmaan.
Ongelma numero 1 oli se, että henkilökunta luki näyttelyohjeita ja totesi, että näyttelyhäkkiin pitäisi hommata jostain verhot tai pahimmillaan ommella itse. Ääk. Ommella itse? Ensin pitäisi etsiä jostain ompeluohje, osata tulkita sitä oikein, mennä kangaskauppaan, ostaa kangaspala ja lankaa, lainata jostain ompelukone, mahdollisesti vielä osata ommella jotain kuminauhahärpäkkeitä tai hienoja poimutuksia tai muuta?
Ongelma numero 2 oli auton puute. Kissojen ja tarvikkeiden roudaaminen näyttelypaikalle olisi tullut melko kalliiksi taksilla.
Ongelma numero 3 oli pohdinta siitä, että mitä hyötyä näyttelyttämisestä oikeastaan olisi verrattuna vaivaan. Mitäpä se hyvejää viedä tuommoisia leikattuja kollinroikaleita näyteltäväksi, kun kasvattajakin on lopettanut kasvattamisen?
Asia on kumminkin mietityttänyt tasaisesti. Olisihan sitä mukava tutustua muihin kissaihmisiin ja ehkä joskus kaukaisessa tulevaisuudessa ottaa sijoituskissa tai vielä kaukaisemmassa tulevaisuudessa jopa ryhtyä kasvattajaksi.
Niinpä henkilökunta päätti viimein ryhdistäytyä ja on menossa ylihuomenna elämänsä ensimmäiseen kissanäyttelyyn! Ilman kissoja tosin, koska Ilmo ja Roope eivät suostu menemään yhteenkään näyttelyyn nolaamaan itseään ennen kuin henkilökunta on kunnolla koulutettu siihen, kuinka näyttelyissä oikeastaan tulisi toimia.
 |
| "Heti kun henkilökunta on koulutettu, niin tässä on valmis kissa näyteltäväksi" |
Jos jollakin on linkittää hyviä artikkeleja aloittelijalle kissanäyttelyissä, henkilökunta tutustuisi hirmu mielellään.
Ainakin seuraavat käytännön asiat mietityttävät:
- Onko kellään hyviä ohjeita siitä, miten somput valmistellaan näyttelyyn? Pitääkö esim. joitain korvien karvoja trimmata, vai riittääkö pelkkä pesu ja harjaus?
- Täytyykö kissat esitellä itse, vai onko näyttelyissä aina joku henkilö, joka voi esitellä kissan, jos henkilökunnan kädet tärisee ja jalat tutisee?
- Poikien villapöksyt leikattiin lyhyemmäksi noin vuosi sitten ripuliepisodin tieltä. Huomaakohan sitä vielä? Tuleekohan siitä sanomista? :D Entä haittaako hammaskivi? Kannattaako näyttely ajoittaa siten, että hampaat on juuri putsattu eläinlääkärillä?
 |
| Ilmo: "Saako näyttelyssä lisäpisteitä, jos esittelee itsenäisesti myös mahakarvansa tuomaripöydällä?" |
Saatte varmasti hyviä neuvoja näyttelyissä kävijöiltä. Meillä vain emäntä on käynyt katsomassa näyttelyitä. Myyntipuolella on valmiita verhoja näyttänyt olevan myynnissä monen eri näköistä.
VastaaPoistaJoo, hyvä vinkki, kiitoksia. Näyttelystä ne verhot sitten lopulta löytyivätkin.
PoistaJos ei halua ommella tai ostaa verhoja, niin voi käyttää omaa kevythäkkiä (ainakin täällä Suomessa). Se vain on vaikeampi puhdistaa kunnolla pöpöistä. Minä sain toisen kissani kasvattajalta vanhat ylimääräiset verhot. Olen käynyt näyttelyssä neljä kertaa kissa mukana ihan omin päin, ja Kissaliiton ja näyttelyjärjestäjän ohjeilla olen kohtalaisesti selvinnyt, mutta ensimmäisellä kerralla olin aika eksyksissä, ja helpommalla pääsee lyöttäytymällä jonkun kokeneen seuraan. Ilman autoa selviää, jos on yksi kissa per henki mukana ja näyttelypaikka valittu sen mukaan, että julkisilla kulkuneuvoilla pääsee lähelle. Assistenttia kai voi pyytää avuksi jo perusarvosteluun, mutta uskon ensikertalaisen kissan olevan rennompi omistajan käsissä. Villapöksyt ovat varmaan jo kasvaneet takaisin, ja hampaita en ole nähnyt tuomarien tarkkaan syynäävän - toki etuhampaat näkyvät, jos kissa kovasti sähisee... Pesussa voi neuvoa joku ko.rodun aktiivi, mutta minusta on tärkeintä, että kissa on rasvaton, puhdas ja siisti. Ja kynnet leikattu. Jos näyttelykärpänen sitten toden teolla puree, voi satsata kalliisiin tökötteihin - rasvanpoistajiin, hoitoaineisiin, minkkiöljyihin, sähköisyydenpoistajiin jne. Ja Ilmo - vapaaehtoinen vatsapuolen esittely tekee tuomariin suuren vaikutuksen.
VastaaPoistaNuo kevythäkit vaikuttavat kyllä tosi käteviltä! Eivät taida olla vaan oikein vielä rantautuneet tänne asti, kun ainakaan tuolla tänään käymässäni näyttelyssä en nähnyt kellään kevythäkkiä. Kiitoksia myös muista ohjeista. Hyvä tietää, ettei ole noiden hampaiden kanssa ihan niin tarkkaa, niin kehtaa mennä, jos seuraavaan eläinlääkärikäyntiin on vielä muutama kuukausi.
PoistaHeh, olisitte nähneet millaiset verhot mun häkissä oli Belgian näyttelyssä. Ihmiselle tuli kiire, oli kesä ja kaikki koneelliset tutut jossain muualla kuin kaupungissa. Se meni kangaskauppaan kyseli myyjältä, ja sitten ompeli kolme palaa käsin yhteen ja kiinnitysnauhojen pätkät takapuolelle. Oli kyllä niin törkeen näköiset, ettei meinannut kehdata laittaa niitä. Omat häkit oli flaameilla kielletty ja verhojen korkeus eri kuin Suomessa. Ompelu oli yhtä tuskaa ja siihen meni koko päivä. Näyttelypaikalla oli vähän rennompi meno, eikä tarvinnut ollenkaan hävetä niitä verhoja, koska monella oli vielä hirveemmät vermeet ja ripustukset.
VastaaPoistaMeillä ei myöskään ole omaa autoa. Julkisilla on menty lähinäyttelyihin ja kerran Lahteen. Muut kerrat lainattu autoa. Toimii ihan ok yksi kissa /ihminen periaatteella.
Luullakseni sompppujen upeat pöksyt ja kaulurit ovat olleet ns. katoava luonnonvara, joten jos niitä löytyy, on se vaan plussaa. Somppuihmiset tietävät paremmin tämän ja osaavat varmaan neuvoa näyttelypuunauksen.
:D Kuulostaa ihan siltä, miltä meidänkin verhot näyttäisivät, mikäli henkilökunta laitettaisi ne ompelemaan. Hyvä, jos muillakaan ei olleet ne niin justiinsa. Onhan se näyttelytila tietysti paljon koristeellisempi, mitä hienommat kissahäkit, mutta ihme nypertämistä toisaalta.. Kissaahan siinä pitäisi arvostella, eikä häkin ulkomuotoa :)
PoistaLisäys vielä. Odotamme innolla raporttia millainen on kissanäyttely niin kaukana Suomesta kuin olla voi.
VastaaPoistaHei pojat ja henkilökunta!
VastaaPoistaTässä olisi Somakiss ry:n tekemä ohje näyttelyyn: http://www.somakiss.net/fi/nayttelyt/
Sitten vastauksia kysymyksiin:
- Sompuilla riittää pesu ja harjaus eli karvat eivät saisi olla kiharalla pesun jälkeen
- FIFe näyttelyssä kissan saa esittää itse, mutta voi myös pyytää assistenttia sen tekemään
- Vuosi sitten tehdyt pöksyleikkaukset eivät enää näy
- Hammaskiveäkin saa olla, mutta eläinlääkärin tarkastuksessa siitä voidaan huomauttaa, ei kuitenkaan estä näyttelyttämistä
- Ehdottomasti saa "lisäpisteitä", jos tuomarin pöydällä esiintyy noin rennosti ja esittelee masukarvoja :)
terveisin
FI*SunnyPace - Nina Nylander
Kiitoksia linkistä ja vastauksista! Ei kuulosta yhtään niin monimutkaiselta, mitä ajattelin etukäteen :)
PoistaKirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoistaSamaa linkkiä olin kirjoittamassa, minkä Nina tuohon ylle jo laittoi. Siitä kannattaa huomioida, että se kuvaa lähinnä FIFE näyttelyä Suomessa, maiden välillä kun on eroja: esimerkiksi Ruotsissa on erikokoiset häkin kuin Suomessa. Enemmän eroja kuin maiden välillä on kuitenkin eri järjestöjen välillä (FIFE, TICA, CFA). Minkäköhän järjestön näyttelyyn olet menossa?
VastaaPoistaNiin, totta tosiaan. Googlasin vähän ja täällä Australiassa on oma järjestö (ACF eli the Australian Cat Federation) ja nuo näyttelykäytännöt tosiaan poikkeavat jonkin verran. Hyödyllset nuo Somakissinkin ohjeet ovat, kun perusperiaate on kumminkin suunnilleen sama. Ovat myös tarpeeksi yksityiskohtaiset, kiitos siitä! Pitää vielä opiskella ACF-kohtaiset ohjeet sitten erikseen ennen kun ilmoittaa poikia näyttelyyn.
PoistaNäyttelyt on aika pelottavia, mutta kyllä siellä pärjää, jos minäkin oon pärjänny... Meinasin samaa linkkiä tarjota, kuin Nina ja Merikin oli meinannut, mutta ehkä tuo Ninan laittamana riittää. :D
VastaaPoistaSe oli hyvä linkki, kiitos :D
PoistaMe ei tiietä näyttelyistä mitään, mutta te olisitte varmasti tosi komeita siellä <3
VastaaPoistaOi, ihanaa, että näyttelyt on alkaneet kiinnostaa! :) Etenkin pienten rotujen kanssa näyttelyt on mitä erinomaisinta mainosta rodulle ja ihmisen kannalta iso plussa, että yleensä tunnelma ja yhteishenkikin on hyvä, joten todennäköisesti tulee vähintään uusia tuttavuuksia harrastuksen mukana. Varoituksen sana, että näyttelyihin jää helposti koukkuun. :D
VastaaPoista