sunnuntai 31. tammikuuta 2016

Maahan-video ja helmikuun temppuvalinta

Tältä näyttää kissojen maahanmeno tällä hetkellä.

Videoon lisättiin vähän selostavia tekstejä, mutta muuten siitä päätettiin olla leikkaamatta mitään sählinkiä pois ja se kuvattiin yhdellä otolla, jotta tulee mahdollisimman aito käsitys. 

Ilmo sai pari päivää sitten läpsäistyä henkilökunnan täydestä nyrkistä herkkuja lattialle. Lattialle ropisevat herkut oli niin mieleenpainuva tapahtuma, että nyt kissa nousee kaikissa mahdollisissa väleissä jalkaa vasten (9 kertaa 3 min videon aikana...) ja tarkistaa, olisiko herkkuja saatavilla suoraan kädestä. :D No, ehkä tästäkin tavasta päästään hiljalleen eroon. Ilmo myös tekee pienen ympärikiepsahduksen ennen maahan menoa, jonka voisi myös jossain vaiheessa karsia pois toiminnasta palkitsemalla vain maahan menot ilman tuota kiepsahdusta. 

Videota katsoessa tulee kyllä mieleen, että pitäisi vieläkin enemmän kouluttaa kissoja erikseen ja siten, että viestisi selkeämmin, että nyt Ilmon pitää tehdä temppu ja nyt Roopen.  Nyt Ilmo suorittaa jokaisesta käskystä ja Roope taas haahuilee ympäriinsä. Enkä malta olla palkitsematta Ilmoa, vaikka periaatteessa pyydän vaan Roopea suorittamaan tempun, koska Ilmo makaa niin kiltisti odotellen herkkua. Katsotaan, jos tähän saisi jotain parannusta ensi kuussa. 

Yleensä kissat ovat herkun annon jälkeen nousseet seisomaan, enkä ole kiinnittänyt siihen juurikaan huomiota, että seuraava käsky lopettaa edellisen toiminnan. Videolla kumminkin jostain syystä Roope päätti jäädä makoilemaan pidemmäksi aikaa, jolloin yritin "tänne" -käskyllä saada Roopea nousemaan ylös, mikä ei oikein toiminut noin lähietäisyydellä. Sohvalle hypyyttäminen kuitenkin tehosi ja näköjään myös "istu" -käsky ihan lopuksi. 

No, pidemmittä puheitta itse videoon: 

Seuraavaksi tempuksi olen miettinyt jotain vähän toiminnallisempaa, joten helmikuun temppu tulee olemaan - tattadattattataaaa - Oven sulkeminen.

Kiintoisaa nähdä, onko tämä helppo vai vaikea koulutettava. Luultavasti saan kissat melko helposti nousemaan ovea vasten, mutta kävely kahdella jalalla työntäen ovea eteenpäin on varmaankin se haastava vaihe. Aloitamme kumminkin jostain helposta ovesta, esimerkiksi kylpyhuoneen kevyistä kaapeista tai lipastolaatikoista.

Tietoa edistymisestä seuraa sitten helmikuun puolella. 

tiistai 26. tammikuuta 2016

Kuinka opetat kissalle maahan?

Me ollaan jo kolme viikkoa ahkerasti opeteltu "maahan" -käskyä ja ajateltiin kirjoitella välikuulumisia ennen lopputuloksen esittelyä. Kissojen edistymisestä koitettiin tehdä videota, mutta videokamera valitettavasti hajosi ja tavallisella kameralla tuli sen verran epätarkkaa kuvaa, ettei siitä olisi ollut juurikaan iloa. Viimeistään viikonloppuna postaamme kuitenkin vaikka sitten kännykällä kuvatun videon, josta näkyy molempien kissojen lopputulos tempun suhteen.

Roope ei ollut kameraankatselutuulella. Ilmo: "Whaat, ai siis tästäkö sais herkkuja?"


Kuten aiemminkin, koulutuksessa käytettiin apuvälineenä naksutinta. Kissat on ehdollistettu siihen, että kun naksutin otetaan esille, on tiedossa herkkuja ja naksaus tarkoittaa herkkua. Roope ja Ilmo myös tietävät, että naksauksen ansaitakseen pitää nähdä hieman vaivaa. Kun naksuttimen ottaa esille, kissat alkavat omatoimisesti tarjoamaan asioita, jotka toivottavasti johtavat naksaukseen. Esimerkiksi videokameralla kuvatessa kissat käyvät helposti tarjoamassa kosketusta kameran jalustaan, koska kissat ovat joskus alustavasti oppineet, että paikalle tuodun vieraan esineen koskemisesta saattaa seurata naksaus, vaikkei juuri videokameran jalustan koskemisesta olekaan koskaan palkittu.

"Istu?"


Maate menon luulisi olevan niin yksinkertainen liike, että sen voisi opettaa nappaamalla toiminnan, eli odottelemalla passiivisesti, kunnes kissa menee makuulleen ja naksauttamalla samalla. Vaikea pala tässä oli se, että Ilmo ei mene kovinkaan helposti makuuasentoon, jos herkkuja on lähettyvillä. Ilmo koittaa istua, hypätä jalkaa vasten, kurottaa herkkuja tassulla, purra sormia, koskea esineitä, miukua, melkein mitä vain muuta, paitsi rauhoittua ja käydä maate. Roope taas menee maahan, mutta vasta siinä vaiheessa, kun kissa alkaa kyllästyä siihen, kun mitään herkuja ei tipu. Eli kun henkilökunta on tarpeeksi kärsimättömänä odotellut, että kissat tekisivät edes jotain joka vähän muistuttaa tai edellyttää maahan menoa, Roope lysähtää maahan -> naks, palkka. Ilmo ei tässäkään vaiheessa vielä makaa, vaan istuu ja nuolee tassujaan.

Ensimmäinen koulutuskerta meni juuri näin. Roope sai pari kertaa palkan maahan menosta ja Ilmo ei mitään. Vaikutti siltä, että Roope oppisi tempun lopulta tällä keinolla, mutta Ilmo välttämättä ei. Henkilökunta yritti houkutella Ilmoa maahan liu'uttamalla herkkua maata vasten, mutta ei.

Sen jälkeen henkilökunta hieroi ohimoitaan ja yritti googlata, miten saisi apuja maahanmenon opetteluun. Monessa kissaohjeessa neuvottiin, että kissan ohjaaminen "työntämällä kissaa kevyesti maahan" tai "painamalla kissan takaosaa" voisi auttaa, mutta henkilökunnan mielestä tuo tapa on vähän mielikuvitukseton. Kissan koskettaminen hämmentää kissaa herkästi kesken suorituksen ja passivoi omatoimisuutta, jolloin tempun todellinen oppiminen voi hidastua. Sitä paitsi on paljon vaikeampia temppuja, joita ei voi edes opettaa ohjaamalla kissaa fyysisesti suorittamaan ja jotka kissa voi silti hyvin oppia.

Pienen pohdiskelun ja yön yli nukkumisen jälkeen henkilökunnalla kuitenkin välähti mieleen, että Ilmo menee aika usein makuuasentoon leikitettäessä, koska jää vaanimaan lelua. Siispä toinen koulutuskerta sujui niin, että henkilökunta meni leikittämään Ilmoa toisessa kädessään höyhenkeppi ja toisessa naksutin ja herkut. Vaikka tilanne olikin vähän outo kissalle, Ilmo meni kuin menikin lopulta pari kertaa maahan, jotka saatiin poimittua naksauksella. Jee! Vaikka Ilmo meni vielä tosi epäsäännöllisesti maahan, niin kissa sai jo selvästi ahaa-elämyksen siitä, että maahanmeno kannattaa lisätä tarjoiltavien temppujen joukkoon, koska siitä saattaisi ehkä seurata jatkossa jotain hyviä juttuja.

Ilmon maahan-asento


Kolmannella koulutuskerralla henkilökunta päätti kokeilla vielä erilaista lähestymistapaa. Wikihowssa oli vinkki, että koiraa voisi houkutella menemään jalkojen ali, jolloin koira joutuu ottamaan makuuasennon. Eli henkilökunta otti kosketuskepin avukseen, piilotti sen polviensa alle ja yritti saada kissat koskemaan ahtaassa paikassa olevaa keppiä. Tämä ei kuitenkaan toiminut yhtään, koska kissat saivat ihan näpsäkästi koskettua näkyvillä olevaa keppiä laskematta peräosaansa alas, mutteivat kuitenkaan lyhyellä treenikerralla halunneet lähteä ryömimään kepin perässä ahtaaseen paikkaan. Olisi saattanut toimia, jos haluaisi opettaa kissoille ryömimistä, mutta maahanmenoninnoittajaksi tästä vinkistä ei ollut. Joidenkin toistojen jälkeen kokeiltiin kuitenkin suoraan käskyä "maahan" ja pitkähkön odottelun jälkeen sekä Roope että Ilmo jo menivät maahan pari kertaa.

Roope nuuhkii taustalla vielä edellisen temppukerran jämiä. Ilmo odottelee seuraavaa palkkaa



Neljäs koulutuskerta sujui niin, että henkilökunta ei yrittänyt enää mitään erikoiskeinoja, vaan istui kärsivällisesti naksutin kädessään ja odotteli, että kissat tarjoaisivat maahan menoa. Nyt Roope ei jostain syystä ollenkaan innostunut menemään maahan. Ilmokin tarjosi kaikki mahdolliset muut temput ennen maahan menoa, mutta lopulta noin neljän minuutin odottelun jälkeen lysähti maahan. Ja sitten toisen kerran. Ja sitten kolmannen! Vasta nyt tuntui ensimmäistä kertaa, että Ilmo oli ihan tosiaan ymmärtänyt, että tätä halutaan.

"Sopiiko, jos pidän vasenta etutassuani viehkeästi rullalla?"


Tämän jälkeen meni pari koulutuskertaa siten, että Ilmo osasi käskyn, mutta Roope ei suostunut menemään maahan ollenkaan. Roope sai sitten pari kertaa yksityisopetusta, jotta naksaukset ja herkut menisivät Roopen kannalta suotuisasti ja Ilmo ei varastaisi kaikkea huomiota. Näin Roopekin oppi tempun kunnolla. Roopella on yleensä vähän rauhallisempi tahti suorittaa temppuja, joten alussa käy helposti niin, että kaikki herkut menevät nopealle Ilmolle ja Roope jää vähän paitsioon. Roopen mielestä on tärkeää ensin pörhistellä häntää ja puskea henkilökuntaa ja sitten vasta suorittaa itse temppu ja tämän vuoksi on tärkeää, ettei herkku jää saamatta hötkyilemättömän tahdin takia.

Sen jälkeen loput treenit ovatkin olleet enemmän tempun yleistämistä eri tilanteisiin ja käskyn opettamista. Lopputuloksen näette sitten viimeistään viikonloppuna.

lauantai 16. tammikuuta 2016

Sylikissuuden syvin olemus

Ihmiset välillä kuvittelevat, että (oman) kissan voi napata syliin milloin vaan ja silitellä sitten tyytyväisenä kehräävää kissaa. No, eihän se niin mene. Suurin osa kissoista, Roope ja Ilmo mukaan luettuna, päättävät ihan itse, milloin haluavat olla sylissä ja milloin eivät.

Usein on kiva nukkua sohvalla ihmisten vieressä ilman syliä



Ensimmäiseen puoleen vuoteen ihmisen päällä istuminen oli molemmille melko vieras käsite. Joskus satunnaisesti toinen saattoi tulla hetkeksi istahtamaan syliin, mutta jaksoi istua paikoillaan vain hetken ja nostettuna syliin vielä pienemmän hetken. Ympäristössä oli niin paljon muutakin touhuttavaa, ettei sitä vaan yksinkertaisesti ehtinyt nauttia kenenkään läheisyydestä. Voi myös olla, että veljeksinä Roope ja Ilmo kaipaavat aavistuksen verran vähemmän ihmisseuraa, koska nukkuvat usein vierekkäin ja pesevät toisiaan.

Henkilökunta olikin jo melko tottunut siihen, ettei kumpikaan kissoista ollut erityisemmin sylikissa, kun jokin muuttui. Ensin Ilmo alkoi säännöllisesti kiipeilemään syliin. Ilmo on melkoisen touhukas tapaus ja yleensä asettuu syliin ensin maukuen ja sitten isosti kehräten ja lopulta kierähtää levottomana hetken venkoiltuaan pois, mutta joskus jää myös pidemmäksi aikaa makoilemaan.

Ilmo tykkää erityisesti henkilökunnan miesosapuolen sylistä


Tuohon aikaan Roope ei vielä ollut sylissä viihtyvä tapaus, vaan jurnutti omassa nurkassaan ja katseli etäältä, kun Ilmo kiipeili tarjolla oleviin syleihin. Marraskuun muuton jälkeen tilanne kuitenkin muuttui uuden ympäristön myötä. Roope uskaltautui useamman kerran ujosti hiipimään keittiönpöydän ääressä syövän henkilökunnan syliin. Pian kissa huomasi, että syliin tulo onkin melko kannattavaa, koska samalla keittiönpöydän äärellä saa helposti mahdollisuuden nuuhkaista pöydällä olevaa voileipää tai nuolaista vähän muruja suuhunsa - henkilökunta kun ei henno häätää tai kieltää kerrankin sylissä söpösti olevaa kissaa.

Roope-kisu rentoutuu


Nykyisin Roope onkin jo jokapäiväinen sylissäviihtyjä ja voi joskus nukkua pitkiäkin aikoja henkilökunnan sylissä - mutta edelleenkin vain vapaaehtoisesti, tehtyään itse päätöksen syliintulosta. 

lauantai 9. tammikuuta 2016

Lunta!

"Mitäs nuo ovat? Pieniä valkoisia lintusia leijailemassa alas taivaalta?"


Vihdoin täälläkin sataa kunnolla lunta! Puolilta päivin tuli oikein isoja hiutaleita. Ilmo istuskeli pitkään puussa tähyilemässä ja välillä yritti napata tassullaan valkoista höttöä, joka leijaili ikkunalasin toisella puolella ohitse.


Täytyihän lunta päästä ihmettelemään vähän lähempääkin. Ulos asti me ei uskallettu mennä, mutta parvekkeellakin oli oma valkoinen kerroksensa. Roopekin tuli tähyilemään ulkona näkyvää valkoista. Molemmat kissat päästelivät tavallista enemmän "miu" -ääniä ja myös tassut tuntuivat vähän palelevan. 

"Miksi kissojen kulkureitti on päällystetty tuolla kylmällä aineella?"
Parvekeretken jälkeen Roope löysikin itselleen uuden makuupaikan:


keskiviikko 6. tammikuuta 2016

2 kg kalkkuna ja muita saaliita

Roopelta ja Ilmolta on ollut aina visusti kielletty kiipeily keittiön pöytätasoille. Joskus henkilökunta erehtyy kuitenkin jättämään esille niin oivallisia saaliita, että pöydällä on pakko käydä pienellä metsästysretkellä. Aikaisemminhan meillä on muun muassa metsästetty kauraleipää ja samoin tomaateille kävi hassusti.

Pöydän alla vaaniva Ilmo









Välipäivinä henkilökunta keksi, että ostetaanpa nyt meillekin kalkkuna. Jotenkin ei tullut mieleen, että kissat saattaisivat kiinnostua pöydällä sulamassa olleesta kahden kilon kalkkunasta. Muutaman tunnin sulamisen jälkeen olohuoneesta alkoi kuulua kummallista rapinaa. Kun henkilökunta meni paikalle katsomaan, oli jäinen kalkkuna onnistuneesti siirtänyt itsensä pöydältä lattiatasolle ja molemmat kissat yrittivät kovasti saada lintua ulos muovipussistaan.

"Mitäs jännää pöydältä tällä kertaa löytyisi?"

Varsinkin Roope oli niin tohkeissaan tapahtuneesta, että kävi tämän jälkeen monta kertaa varmistamassa, ettei pöydälle ole ilmaantunut uutta kalkkunaa. Lisäksi Roope käveli edestakaisin pöydän edessä ja sanoi kimeällä äänellään "miu! miu!" valitellen sitä harmillista tapahtumaa, ettei saanut edes maistaa elämänsä suurinta saalista, koska lintu siirrettiin nopeasti piiloon jääkaappiin.

Kalkkunan paistoa vahdittiin koko perheen voimin tarkkaavaisesti, jottei linnusta tule vahingossa ylikypsää

Tänään lattialta löytyi taas uusi, jännittävä saalis.

"Hmm. Ilmo ei kyllä tiedä, mistä tuo hedelmä tuohon tipahti"
Pieni klementiini oli myöskin löytänyt tiensä olohuoneen lattialle ja vieri oivasti, kun sitä vähän tökki tassulla.

sunnuntai 3. tammikuuta 2016

Kissojen kouluttamisesta ja uudenvuodenlupaus

Kun Ilmo ja Roope noin vuosi sitten saapuivat uuteen kotiinsa, totutettiin kissat heti naksuttimeen. Ensimmäiset pari kuukautta henkilökunta oli motivoitunut pitämään pieniä oppitunteja ja käytti paljon aikaa sen miettimiseen, miten kouluttaa kissoille uusia asioita.



Sitten tapahtui jotain - kiire, muut asiat - eikä enää tullut käytettyä kovin paljoa aikaa uusien temppujen opettamiseen. Vanhoja, jo opittuja käskyjä on helppo toistaa esimerkiksi ruokinnan yhteydessä yhä uudelleen ja uudelleen, mutta uusien temppujen johdonmukainen opettaminen on jäänyt melkein kokonaan.

Jotain Ilmo ja Roope kumminkin jo osaavat (ainakin, jos herkkuja on näkyvillä):
  • Istu
  • Tänne
  • Tassun anto
  • Tasolle hyppääminen
  • Esteen yli hyppääminen
  • Kosketuskeppiin koskeminen
Näiden lisäksi Ilmo osaa käskyn "Koppaan" ja noutaa kumilenkkiä ja boinks-lelua. Roope taas kävelee nätisti vierellä valjaissa, ainakin sisätiloissa.



Molemmille on yritetty opettaa lisäksi yhtä jos toistakin, mutta epäsäännöllisesti ja hajanaisesti. Jottei hyvin alkanut koulutus jäisi ihan kokonaan tähän, teki henkilökunta uudenvuodenlupauksen, että vuonna 2016 kissat oppivat 12 uutta temppua. Eli yksi temppu per kuukausi. Pitäisi olla sopiva ja ihan mahdollinen tahti. Lupaukseen sisältyy myös se, että lopputulos, oli se sitten mitä tahansa, pitää raportoida kuun lopuksi tänne blogiin.



Usein opettaminen on jäänyt siihen, ettei jaksa miettiä, että mitäköhän ja miten nyt seuraavaksi opettaisi. 12 tempun listaa ei ole vielä lyöty lukkoon, mutta tässä joitain ideoita, mitä voisi kokeilla:
  • Renkaan läpi hyppääminen
  • "Maahan"
  • "Kieri"
  • "Merkki"
  • Mene laatikkoon
  • Ison pallon vierittäminen 
  • Soittokellon soittaminen
  • "Kerjää"
  • Syliin hyppääminen
  • Tasolle hyppääminen siten, että tunnistaa eri tasot eri käskyillä (nyt hyppäävät siten, että tasoa napautetaan sormella)
  • Kävele ympyrä
  • Oven sulkeminen
  • Sano miau
  • Pujottelu 
  • Peruuta


Tammikuun tempuksi on valittu "Maahan". Tätä on jo kokeiltu opettaa kissoille joskus aiemmin, mutta osoittautui silloin yllättävän haastavaksi, koska Ilmoa tai Roopea ei millään huvittanut mennä maahan, kun herkkuja oli näköpiirissä. No, nyt uusi yritys ja katsotaan tammikuun lopussa, mitä saimme aikaiseksi :)