keskiviikko 22. toukokuuta 2019

Instakrammi

Onko teillä Instagram-tiliä kissajutuille? Henkilökunta on hirvittävä asioiden pohtija ja pyörittelijä ja päätti aloittaa aktiivisen instaamisen (lieköhän tuo edes oikea verbi), kun kaikki muut varmaan jo ovat olleet siellä vuositolkulla.

Meidän nimimerkki on purrsomebrothers. Olisi mukavaa laittaa muitakin kissatilejä seurantaan, joten ilmiannathan nimimerkkisi kommenteissa tai laita meidät seurantaan, jos Instagram innostaa, niin toivottavasti löydämme lisää tuttuja.
"Just do it"


sunnuntai 5. toukokuuta 2019

Mitä makuuasento kertoo kissastasi?

Kissat ovat hyvin sulavakäytöksisiä viestijöitä. Hiljaisuudesta nauttivat eläimet eivät aina halua ryhtyä käyttämään verbaalista ääntelyä, vaan ilmaisevat itseään hienovaraisemmin: silmien siristyksellä tai hännän koukistamisella voi olla iso merkitys.

Jo pelkästään kissojen makuuasennoista löytyy niin paljon variaatioita, ettei henkilökunta aina ihan pysy perässä, että mitä mikäkin kissakielen vivahde tarkoittaa. Siispä asiaa täytyi ryhtyä tutkimaan tarkemmin dokumentoimalla erilaisia vaihtoehtoja.

Seuraavassa siis: Henkilökunnan tulkinnat kissojen makuuasennoista ihmiskielelle käännettyinä.

1) Perusasento, variaatio toinen jalka koukussa. Meidän kissoilla useimmiten esiintyvä kylkimakuuasento, johon kissat myös menevät, kun niitä pyydetään maahan. Etutassuja voidaan pitää joko suorana tai toista etutassua viekeästi rullalla, kuten kuvassa Ilmon havainnollistamana. Rullajalalla voi ponnistaa itsensä ketterästi liikkeelle, jos lintu sirkuttaa lähistöllä tai henkilökunta sattuu kolauttamaan ruokakuppia.

"Tässä näin muka loikoilen rentona, mutta oikeasti ihan valppaana vielä ja valmiina toimintaan"






2) Perusasento, variaatio suorin jaloin. Tässä ollaan rentoutuneemmassa tilassa, kohta valmiina nukahtamaan, mutta vielä on pakko vähän nostaa päätä ja seurailla, mitä talossa tapahtuu. Soveltuu myös paremmin kaulurin kanssa eloon (huom. kuva on melkein vuoden takaa ja Roopella ei onneksi juuri nyt ole kauluria).

Ilmo: "Hetken vielä tuijotan jääkaapin alaosaa, jos hiirilelu tulisikin sieltä yllättäen ulos"



3. Saalistusasento. Välillä kylkiasento on liian rento ympäristön havainnoimiseen. Erityisesti, kun isoja lintuja on näköpiirissä, täytyy siirtyä vaanimaan saalistusasentoon. Samoin syyllisyydentunne saattaa aiheuttaa kissan siirtymiseen jäykempään makuuasentoon.

Ilmo: "Kerrassaan jännä juttu! Mistäs nuo näkkileivät tuohon tupsahtivat?"
3) Rullatassuasennossa haaveillaan lintupaisteista ja iloisesti temmeltävistä hiirulaisista. Tassut donitseilla on hyvä tuijottaa ikkunasta kauempana lenteleviä lintuja, jolloin vaanimisasento ei ole vielä tarpeellinen.

Ilmo: "Jospa joskus vielä tulisi pieni harakanpoikanen parvekkeelle"







4) Limppu on rullatassuasennon viileämmän ilman versio. Asennolla on myöskin tämän lähteen mukaan monta muuta nimeä, muun muassa bunkkeri, hautova paahtoleipä, puuskatassu, kuplavolkkari, telaketju, melkein sfinksi, kilppari, kalkkuna... Kun on syksyä ilmassa tai muuten uni painaa silmää, on hyvä sujauttaa tassut piiloon turkin lämpöön.

5) Sohvaperuna, Ilmon versio. Välillä tuntuu, että kissat omaksuvat vaivihkaa asioita myös ihmisten käyttäytymisestä. Koska henkilökunta viettää välillä aikaa maaten sohvalla, on kissankin kokeiltava, miltä asennossa tuntuu olla. 
"Laitapa jo ne lohikäärmeet näkymään tuolta ruudusta?"







6) Sohvaperuna, Roopen versio. Tämä asento on yleinen nukkuma-asento meillä, johon ollaan siirrytty nukahtaessa perusasennon suorin jaloin variaatiosta. Ihmismäisillä vaikutteilla jatketaan, koska harvemmin kissat painavat pään sohvatyynyyn, kuten Roope tässä kuvassa.

"Zzzzzz"

7) Puoliräsykooma somaliversiona Muistatteko vielä räsykooman? Roopesta ja Ilmosta ei edelleenkään kyllä irtoa räsykooma-asentoa, mutta välillä on kiva kellahtaa puolikoomaversioon.



8) Täyskylkiasento on enemmän kyljen päällä lepäävä nukkuma-asento. Tässä asennossa oleva kissa on yleensä ihan untenmailla, vaikka nopeastihan siitäkin kyllä herää, jos sopiva äänimerkki sattuu kuulumaan. Joskus kissat näkevät myös unia ja viuhtovat menemään vapaana olevilla jaloillaan. Jos sattuu olemaan kuuma, niin täyskylkiasennossa voi koittaa viilentää itseään.


9) Kissarulla. Lämmin kissarulla on oiva asento nukahtamiseen viileämmissä olosuhteissa. Kissarulla-asennossa tuntee myös olonsa turvalliseksi, kun kuono ja joskus myös silmät ja suu ovat piilossa vihollisilta. Eikös se olekin niin, että jos ei itse näe itseään, niin muutkaan eivät näe?


maanantai 22. huhtikuuta 2019

Paras harja (kissojen mielipide)

Harjaus ei ole koskaan ollut meille mikään mieluisin kissanhoitotoimenpide. Jos meiltä kissoilta joskus kysyttäisi, niin hyvän harjauksen lähtökohdat ovat:
  • Sopiva kissa-spa -tunnelma, eli hämärä valaistus, lämpölamppu, sekä rentouttavaa kehräystä ympärillä
  • Sopiva aika vuorokaudesta, eli silloin kun muutenkin kaipaa hellyyttä ja rapsutusta
  • Herkkuja harjauksen ohessa
Usein harjaus on sen sijaan tapahtunut näin: Roopella ja Ilmolla on juuri jokin kiva leikki kesken, vaikkapa se, jossa ensin vaanitaan ja sitten painitaan. Henkilökunta tulee kesken leikin ja nappaa Roopen, "nyt tuli inspiraatio harjata kissa". Eihän siihen pysty mitenkään keskittymään, kun oli juuri mielessä, minkä esteen taakse juoksisi vaanimaan seuraavaksi, jotta pääsisi yllättämään Ilmon.

Roope: "Harja pois ja ruokaa tai leikkiä tilalle"
Sen jälkeen harjataan, milloin milläkin harjalla ja osa niistä on ihan kamalia. Yksi tuntuu siltä, että turkkia raastetaan juurineen irti ja toinen taas siltä, että lääpitään harvaoksaisella kepakolla. 

"Kamalasti piikkejä tässä yhdessä.. Ihan selkäkarvat pörhistyy"
Onneksi henkilökunta myöntää, ettei meidän harjaushetket ole aina niitä rentouttavampia ja on pohtinut, miten asiaa saataisi parannettua. Kissaspan puutteessa aloitimme arvostelemalla meidän nykyiset harjat, jonka myös kuvasimme videolle. Henkilökunta koitti mahdollisimman kevyesti pitää kissoja kiinni ja harjata. Samalla mitattiin aika, kuinka kauan kissat jaksoivat olla harjattavana ja sen perusteella pääteltiin, mikä harjoista oli kissoille mieluisin.



Lopputulos oli yhtenevä myös muiden harjauskertojen havaintojen kanssa. Roope ihan tykkää tuosta ensimmäisestä saksalaisen verkkokaupan parin euron harjasta, kun taas Ilmon lemppari on Tangle Teezer -kopio. Viimeinen malli on taas niin hyödytön kapistus, että liekö henkilökunta ostanut vahingossa jonkun koiranharjan?

sunnuntai 7. huhtikuuta 2019

Kiinnostaa vai ei? Blogin eniten ja vähiten klikkejä saaneet postaukset

Kissablogia perustaessa henkilökunta mietiskeli, että mitenköhän sitä jaksaa sitoutua kirjoittamiseen, ettei blogi kuolisi ihan alkutekijöihinsä. Kirjoitettavaa on kuitenkin riittänyt ja oma kolo on löytynyt jo neljän vuoden ajan internetin syövereistä. Blogiarkistoa on myös rattoisaa selailla jälkikäteen ja samalla on kiinnostavaa kurkata, mitkä postauksista ovat saaneet eniten lukijoita ja mikä taas ei ole innostanut avaamaan kirjoitusta ollenkaan.

Siispä seuraavassa listattuna blogimme vähiten ja eniten luetut postaukset.

Kissabloggaajan arkea.. Roope: "Anna jo se herkku, pliis". Ilmo: "Taisin juuri kuulla linnunlaulua pihapuussa.."




Kaikista vähiten sivukatseluja blogin koko olemassaolon ajalta:

1. Jee, blogihaaste!

Blogihaasteet ovat kaksipiippuinen juttu. Välillä tosi kivaa vaihtelua omiin kirjoitusideoihin. Lukijana taas voi tuntua, että kun on lukenut yhden haasteen, on lukenut ne kaikki. Siispä "Jee, blogihaaste" otsikko ei kovin innosta klikkaamaan.

Tämä kirjoitus oli blogihistorian ensimmäinen haaste Kas Kissaa! -blogin pitäjältä (mitäköhän Oivalle ja Jalolle nykyisin kuuluukaan?) Kysymykset taisivat olla osoitettu henkilökunnalle, kun ainakin henkilökunta on henkilökuntana niihin vastannut.

Ehkä postaus näin jälkikäteen ajateltuna olisi pitänyt nimeltä "Paljastuksia henkilökunnasta". Olisikohan se kerännyt enemmän klikkejä? Tosin mitään jänniä paljastuksia ei edes selviä, joten huijausta olisi ollut sekin.

2. Hampaita näkyvissä

Henkilökunta muistaa olleensa innostunut, kun Ilmolle alkoi kasvaa pysyvä kulmahammas. Intoa lisäsi tapahtuneesta napattu kuva, kun rimpuilevan kissan suuhun ei ole aina niin helppoa kurkata. Maitohammasjutut taitavat kuulua siihen juttukategoriaan, josta kissan omistajana innostuu, mutta ketään muuta ei välttämättä kiinnosta...

3. Viikonlopun herätyskello

Viikonlopun vekkari oli tietysti kukas muukaan kuin pikkuruinen Ilmo. Onneksi, onneksi, onneksi meillä on sittemmin päästy eroon kissaherätyksistä, koska lauantaiaamuina on ihana nukkua pitkään. Tosin vaihtokauppana menetetään se, että kehräävä kisu käpertyy viereen tuhisemaan illalla.

"Menetit myöskin hyvän bloggausaiheen. Ehkä pitäisi taas joku aamu herättää?"


4. Koppaan!

Menneisyyden henkilökunta teki tässä postauksessa hyvän päätöksen, kun totesi, että kissat tulisi totuttaa koppaan mahdollisimman hyvin heti nuoresta iästä pitäen. Tässä postauksessa on myös meidän kaikkien aikojen ensimmäinen temppuvideo! Meininki on ihan sama kuin nykyisinkin: Ilmo tekee tempun ja Roope kehrää vieressä, kun saa herkkuja.

5. Kirkkaassa päivänvalossa

Pimeinä talvikuukausina hyvien valokuvien saaminen oli välillä työn ja tuskan takana. Keväällä ilahduttikin aina se ensimmäinen päivä, kun valoa on taas, kesä tulee, saa otettua kunnon kuvia ja kissat pääsevät parvekkeelle haistelemaan ulkoa tulevia tuoksuja. Vaikka lukijalle nämä parvekepostaukset eivät välttämättä ole niin kiinnostavia (varsinkin, jos saman voi todeta katsomalla ikkunasta ulos), niin toki kevätpostaus piti kirjoittaa myöskin vuonna 2016. Näköjään vuonna 2017 kin vielä kirjoittaa vastaava parvekepostaus, vaikka tuolloin olikin täkäläisen vuodenajan mukaan talvi, heh.

Ja niin, nykyisin täällä asuessa innostun lukijana vuodenaika/sääpostauksista, kun nämä Australian vuodenajat menevät niin nurinkurisesti, eikä lunta ole ollenkaan.

Kaikista eniten sivukatseluja blogin koko olemassaolon ajalta:

1. Kissan aknen hoito

Muidenkin kissat taitavat kärsiä aknesta, koska tämä postaus on ylivoimaisella klikkivyöryllä blogin luetuin. Kävin tekstiä noin vuosi sitten päivittämässäkin, kun huomasin, että näyttökertoja tulee vieläkin.

Roopella on vieläkin välillä ollut leuassa pieni määrä mustaa purua, muttei onneksi tuollaista isoa laikkua, kun postauksen aikoihin. Muutaman kerran olen tekstin kirjoittamisen jälkeen joutunut rapsuttelemaan leukaa Betadineen kastetulla hammasharjalla ja vaiva on parantunut pikaisesti.

"Kiitti vaan, nyt kaikki tuntee mut akne-Roopena :(. Voitaisko jatkossa kirjoittaa vaan siitä kuinka komea olen?"

























    2. Yhdet turvavyövaljaat kissalle

    Tällainenkin kokeilu tuli tehtyä, mutta nykyisin meillä kuljetetaan kissat kantokopassa. Roope ja Ilmo ovat tottuneet koppaan ja saavat myös ruokansa siellä, joten kopassa olo ei enää pelota. Turvavyövaljaissa oli se haaste, että karvaa irtosi autossa stressaavasta kissasta aika paljon, eikä muutenkaan tuntunut kahdelle kissalle oikein sopivalta ratkaisulta.

    3. Kissojen silmien värimuutokset iän myötä

    Tämän postauksen kuvien etsimiseen meni ikuisuus, joten oli iloinen yllätys, että aihe on kiinnostanut myös lukijoita!

    4. Australiaan kissojen kanssa

    Ajattelinkin, että Aussimatkajutut saattaisivat olla listalla. Meille on myös tullut muutama sähköposti kissojen kuljettamisesta. Olihan se hullu päätös kaikkinensa, mutta kertaakaan en ole katunut sen jälkeen, kun kissat olivat turvallisesti perillä.

    5. Matkan päätös ja viimein uudessa kodissa

    Kun näitä matkajuttuja lukee, niin vieläkin puristaa mahanpohjasta, kun muistaa sen jännityksen, mitä koki tuolloin. Onneksi kaikki sujui hyvin.

    tiistai 26. maaliskuuta 2019

    Oranssipäivitys ja kissat ihmisinä -video

    Ensinnäkin, isot kiitokset kaikille edellisen postauksen kommentoijille. Vertaistuki helpottaa hirmuisesti!

    Oranssi ei ole onneksi enää vieraillut niin säännöllisesti kuin miltä alussa vaikutti. Kissa paralla on kovaäänisesti kilisevä kulkunen kaulassaan, niin pari kertaa onnistuimme sen ansioista häätämään kissan pois ennen kuin Ilmo huomasi tunkeilijaa.

    Sen jälkeen takapihan aitaan ilmestyi muutama kiukkuinen graffiti:
    "I wuz here"
    Lorotus lähikuvassa ja kissan käpäläjäljet vasemmalla






    Mutta sitten, kun jäljet hinkattiin irti kloriittilla, ei kissaa ole kumma kyllä näkynyt pihalla. Pari kertaa olemme kuulleet kaukaista kilinää ja toisella kerralla Oranssi tähyili kauempana toisen talon katolla, mutta ei lähestynyt enää meidän pihaa.

    "Hoh, aina henkilökunta luulee, että kaikki on niiden ansioita. Eipä ne kuule edes tiiä mitä tapahtui sillä välin, kun olivat lomailemassa kissanhoidosta siellä töihin-jutussa..."


    Huh, helpotus? Toivotaan! Ja jos tulee vielä, niin seuraavaksi hankintalistalla on automaattinen vedenruiskauttaja.

    ***

    Asiasta iloisempaan. Viime viikolla innostuimme taas kuvaamaan videota. Tämänkertainen pätkä vaati vähän enemmän näyttelijäntaitoja ja roolisuorituksia hiottiinkin viitenä eri päivänä, ennen kuin ohjaaja hyväksyi lopputuotoksen. Toki kissojen kanssa kuvaussessiot ovat lyhyitä samaan tapaan kuin koulutushetket, jotta kiinnostus säilyy yllä.

    Ilmo: "Tällainen ilme sitten seuraavassa kohtauksessa!" Roope: "Zzzzzzz"
    Pääroolin nappasi tällä kertaa Ilmo, koska hyöri ja pyöri siihen malliin, että tarvittavat liikkeet tallentuivat nauhalle, kun vaan tarpeeksi monta kertaa yritti. Joka päivä toistuva pukeutumisjuttu ei kuitenkaan ollut Ilmon mieleen. Tulevaisuuden pätkiä varten onkin työsuojeluvaltuutetun kanssa sovittu, että jos valjaat pitää laittaa päälle sisätiloissa, niin Roope saa hoitaa sen homman.