tiistai 17. marraskuuta 2020

Saaliin loppusijoituspaikka

Roope on löytänyt itselleen uuden oleskelupaikan kissapuun alalokerosta mini-ihmisen saapumisen jälkeen. 

Tänne luolaan on hyvä mönkiä piiloon, mikäli tilanne käy liian uhkaavaksi. Ympärillä olevat pehmustetut seinät vaimentavat mukavasti kissan herkille korville sopimattomia ääniä. Reiästä voi kurkistella varovaisesti, onko reitti jo selvä. 

Turvapaikkaan voi myöskin koittaa piilottaa taidolla ja viekkaudella metsästetyt asiat. Kuten esimerkiksi rapisevan jutun, joka löytyi viime viikolla ihmisten ruokapöydältä. Harmi vaan, jostain kumman syystä metsästys ei sujunut kovinkaan äänettömästi ja rapinaan havahtunut henkilökunta juoksi paikalle poimimaan saaliin parempaan talteen. 

sunnuntai 25. lokakuuta 2020

Vauva ja kissat videolla

Mini-ihminen on jo 8 viikkoa vanha, joten aika päivitellä meidän kuulumisia. Öisin on nukuttu sen verran hyvin, että henkilökunta on ehtinyt istahtaa iltaisin alas ja yhdistellä siellä sun täällä kuvatut pätkät videoksi. 


Ilmo viihtyy siellä, missä sattuu ja tapahtuu ja tuleekin aina aamuisin vauvan huoneeseen tarkistamaan, että onko tyyppi vielä olemassa ja miten paljon se on yön aikana kasvanut. Mini-ihminen alkaa myös hoksata Ilmon olemassaolon ja seurailee kissaa kiinnostuneena katseellaan. 

Roopenkin kanssa meni viikot 4-6 paremmin, ja kissa alkoi selvästi tottua vauvan ääniin ja tuli jopa välillä Ilmon seurassa makuuhuoneeseen sosialisoimaan. Valitettavasti nyt 7-8 viikoilla mini-ihminen on alkanut ahkerasti harjoitella äänensä ylärekisteriä ja saanut jostain nupista käännettyä itkuvolyyminsa kaakkoon, joten Roope on taas ottanut etäisyyttä. Onneksi meillä on talossa kaksi kerrosta, niin kissa löytää aina jostain omaa rauhaa, eikä tarvitse väkisin kärvistellä toisen karmeassa huudossa. Roopelle on myös varattu oma Roope-time klo 20-24. Kun pikkutyyppi on nukkumassa, voi Roope vihdoin istua henkilökunnan sylissä rapsuteltavana, kuten Wanhoina Hyvinä Aikoina saattoi tehdä koska vaan! Ja on kissa kerran myös harjattu aamu viideltä, kun satuimme molemmat olemaan sopivasti samoihin aikoihin hereillä.

Laatuaikaa viettämässä Roopen kanssa

torstai 1. lokakuuta 2020

Tähystysasema vol. 2

Joulukuussa kerroimme, kuinka kissojen pettymykseksi yksi keittiön tähystysasemista tukittiin jutulla, jota ihmiset kutsuvat mikroaaltouuniksi. 

Viime vuonna tilanne oli vielä näin hyvä:
Kivasti mahtui silloinkin oleskelemaan, kun kuono osoitti kohti taivasta
Mutta sen jälkeen mokoma henkilökunta tukki koko aukon mustalla pömpelillä!

Lähes vuoden ajan Ilmo mittaili hartaasti etäisyyksiä ja laski päässään, millaisen ponnistusvoiman tarvitsee, jotta mikron päälle voisi hypätä. Monen kuukauden uurastus kannatti, koska muutama päivä sitten lopputulos oli viimein selvillä.
"E = mgh"
Tähystyspaikka on taas turvattu seuraaviksi vuosiksi! 
"Jospa nyt henkilökunta voisi pitää sisustuksen samana, jottei tulisi näin paljon kissalle pähkäiltävää tulevalle vuodelle"

torstai 17. syyskuuta 2020

Ensimmäinen viikko mini-ihmisen kanssa

Ilmo kertoo

Eräänä yönä olimme menossa Roopen kanssa nukkumaan, kun henkilökunnan naisihminen alkoi käyttäytyä erittäin epätavallisesti. Ensin se meni vesisuihkun alle istuskelemaan piiiitkäksi aikaa. Sitten alkoi pitää omituista, mouruavaa ääntä. Me Roopen kanssa livahdettiin sisään suihkuhuoneeseen, kun tuli sopiva tilaisuus, ja koitettiin tosi huolestuneena maukua henkilökunnalle, että nyt äkkiä pois sieltä veden alta! Turkki kastuu!

Henkilökunnalla oli selvästi jokin isompi tauti meneillään, koska seuraavana aamuna sitä lähdettiin viemään autolla sairaalaan. Me kissat jäimme koko päiväksi kahdestaan vahtimaan taloa, nukuimme ja odotimme, että milloin ne tulee takaisin. Lopulta mieshenkilökunta, eli meidän isikissi, palasi seuraavana yönä ja saimme ison kasan ruokaa.

Muutaman päivän päästä naisihminen palasi takaisin sairaalasta hyvin nuutuneen näköisenä, ja sillä oli jokin nyytti mukanaan. Meidän pikkuveli! Ensin koitettiin vältellä koko juttua Roopen kanssa, kun ei oikein tiedetty, miten tuollaiseen ihmispötkylään pitäisi suhtautua. Sitten uteliaisuus voitti, ja käytiin vuorotellen haistelemassa uutta tulokasta. 

Alussa pidin etäisyyttä, kun ei voinut tietää, mitä tuollaisen kissan kokoisen ihmisolennon päässä liikkuu

Naisihminen oli muuttunut sairaalareissun aikana. Molemmat vetäytyivät mini-ihmisen kanssa talon perimmäiseen huoneeseen, laittoivat oven kiinni ja möllöttivät enimmäkseen siellä. Me Roopen kanssa ei saatu ollenkaan siltä huomiota tai ruokaa, kuten normaalisti! Isikissi kävi meidät ruokkimassa, mutta muutoin palvelutaso oli ihan totaalisesti romahtanut, kun kaikki hössötys pyöri vaan mini-ihmisen ympärillä. Roope mammankissana kävi lopulta oven taakse vahtiin ja kun naishenkilö viimein kömpi ulos luolastaan, Roope meni vessaan ja kylpyhuoneeseen mukaan kehräämään, että annas nyt edes vähän silityksiä. Itse en olisi kyllä moiseen alistunut. Kyllä henkilökunnan pitää ensisijaisesti tulla kissan luo. Tosin pari kertaa livahdin huoneeseen katsomaan vauvaa, koska olihan se nyt melkoisen jännittävä otus. Ja sillä oli selvästi samoja kiinnostuksen kohteita kuin meillä - nukkuminen ja syöminen.

Järkytys! Kuka nukkuu meidän nukkumapaikassa?

Parin päivän kuluttua henkilökunta alkoi osoittaa tervehtymisen merkkejä ja kävi jo keittiössäkin asti puuhastelemassa jotain. Meidän kissojen hoito oli vaan edelleen vastuutettu isikissille. Päätin tehdä muutaman jekun, että molemmat muistaisivat taas paremmin, että mekin ollaan olemassa. Livahdin monta kertaa sisään kylpyhuoneen vaippakaappiin, vaikken muutoin noista muovijutuista piittaakaan. Yhtenä päivänä meillä kävi myös joku täti kylässä, joka lähdettyään jätti vahingossa ulko-oven auki. Voi mikä seikkailu! Pääsin viimein haistelemaan muiden kissojen jälkiä ja säksättämään linnuille lähietäisyydeltä. Olin juuri etupihan aidalla hiippailemassa, kun mieshenkilökunta harmikseni huomasi tilanteen ja tuli ulos huutamaan niin järkyttyneenä, että katsoin parhaakseni juosta kiltisti takaisin sisään. Roopea ei vapaa ulkoilumahdollisuus kiinnostanut, koska se tarjoutui samaan aikaan ruoka-ajan kanssa. Velipoika odotti kiltisti koppansa luona ruokakuppiaan sillä aikaa, kun minä kävin häntä pystyssä tutkimassa ihan itsekseni etupihan tiluksia.

Vielä yhdestä pienestä jekusta täytyy kertoa. Yhtenä aamuna aamiaisemme oli pahasti myöhässä, joten päätimme itse etsiä aamupalaa. Harmi vaan, Ryvita-näkkärit eivät olleet kovin maistuvia, joten jouduimme sitten kuitenkin maha kurnien odottamaan henkilökunnan heräämistä. 

Oikeastaan tuo paperipussi maistui meidän mielestä paremmalle, kun itse näkkileivät

Henkilökunta kertoo

Ensimmäinen viikko oli rankka, mutta vauva on ihana! Muutaman päivän jouduin viettämään lähes vuodelevossa, mutta nyt olo on jo melkein normaali. Kissojakin ehtii huomioimaan taas paremmin vauvanhoidon lomassa. 

Nyt kolmannella viikolla Ilmo tykkää jo viettää aikaansa samassa huoneessa vauvan kanssa, mikä on tosin sallittua vain silloin, kun henkilökunta on hereillä. Myös Roope on käynyt tekemässä tuttavuutta, aluksi hyvinkin innokkaasti. Kissan rohkeus koki kuitenkin pienen takaiskun, kun vauva sanoi kerran pelottavasti "höö!" Roopen ollessa hyvin lähellä, mitä kissa parka sitten säikähti. Edelleen Roope käy kuitenkin vähintään kerran päivässä varovaisesti haistelemassa vauvaa. Ehkä maidonhaju tuo mieleen kaukaisen häivähdyksen omasta pentuajasta. 

Ilmoa eivät ole pienet hööt haitanneet ja mini-ihmisen kanssa ollaan päästy jo parhaimmillaan näin läheisiin tunnelmiin. 

maanantai 24. elokuuta 2020

Valmistautumista mini-ihmisen tuloon videolla

Henkilökunta on jo pitkään uhonnut, että lähiaikoina tänne olisi saapumassa joku uusi tyyppi. Ilmeisesti sen saapumispäivän piti olla jo viime viikolla, mutta eipä ole kuulunut? Kuulemma joku virusjuttu on aiheuttanut ongelmia postipakettien saapumiseen, joten ehkäpä se on myös syynä siihen, ettei tätä uutta mysteeriolentoa ole vieläkään näkynyt?

No, koska täällä vieläkin odotellaan, niin meillä on ollut rutkasti aikaa kuvailla uusia kissavideoita. Tässä uusimmassa ihmetellään tuota isoksi pullistunutta mahaa ja myöskin tutustutaan kaikkiin uusiin jänniin tavaroihin, mitä tänne on ilmestynyt.