Näyttely pidettiin Bassendean -nimisessä lähiössä, noin 10 kilometrin päässä Perthin keskustasta, kätevästi ihan juna-aseman vieressä. Täällä Länsi-Australiassa toimii ainakin kolme kissaliittoa, COAWA ja CatsWA, jotka kuuluvat ACF:ään (the Australian Cat Federation) ja ANCATS, joka taas kuuluu WCF:ään (World Cat Federation). ACF ja WCF ovat vastaavia kattojärjestöjä kuin FIFe tai TICA.
Tämänpäiväinen näyttely oli CatsWA:n järjestämä. Näyttely oli alkanut jo kahdeksalta, mutta aamu-uninen henkilökunta saapui paikalle vasta klo 11 aikaan, ja lähti pois noin tuntia myöhemmin, kun tuomarit lähtivät lounastauolle.
Matkalla kohti kissanäyttelyä. Jännitys huipussaan! |
Seuraavassa muutamia ensikertalaisen havaintoja:
Näyttelyssä oli melko sopivasti kissoja. Ehkä noin 60 kissaa yhteensä. Näyttelytilana oli koulun jumppasalin tapainen huone ja tuomariringit (4 kpl) olivat lähellä toisiaan. Tunnelma oli tosi kotoisa ja tuli sellainen olo, että Roopen ja Ilmonkin olisi voinut ihan mainiosti ottaa mukaan. Apua olisi varmasti saanut tarvittaessa.
Kissanäyttely oli ehkä enemmän TICA kuin FIFemainen (ainakin sen perusteella, mitä blogeista on lukenut ja mitä Kuin kissa kermakupilla on kirjoittanut TICA-näyttelyistä). Kaikki näyttelyssä olijat saivat ruusukkeen, joihin sai ilmeisesti jotain merkintöjä sen mukaan, miten sattui pärjäämään. Näyttelyssä oli teemana 'kevät' ja kaikista keväisimmin koristeltu häkki sai palkinnon. Myös muita sivupalkintoja oli - esimerkiksi Mr ja Mrs Pursonality ja Longest Whiskers (pisimmät viikset) -palkinnot. Ainakin tuolloin klo 11 aikaan avustajat hakivat kissat numerojärjestyksessä suoraan häkeistään, eivätkä omistajat esitelleet kissojaan. Näyttelyssä ei muutoinkaan oikein selvästi erottanut, että kuka oli minkäkin kissan omistaja.
Kissojen häkkirivistö. Muutama keväthäkki erottui joukosta |
Harmikseni näyttelyssä ei ollut kovin laaja kirjo rotuja edustettuina - esimerkiksi yhtäkään somalia, abessinialaista, ocicattia, bengalia tai american curlia ei ollut paikalla. Parhaiten edustetut rodut olivat venäjänsininen, ragdoll ja burma. Toisaalta ei ole kyllä ihme, kun tutkii CatsWA:n kasvattajalistaa, johon on listattu vain kaksi somali/abykasvattajaa verrattuna esimerkiksi kahteentoista burmakasvattajaan.
Sekin vaikuttaa joidenkin rotukissojen pieneen lukumäärään, että Perth on maailman toiseksi maantieteellisesti eristäytynein kaupunki. Harvinaisempien rotujen ja värimuunnosten kasvattaminen olisi täällä aika työlästä ja kallista, kun uusia geenejä pitäisi lennättää monen tuhannen kilometrin päästä. Lähin suurkaupunki Perthistä on yli 2 000 kilometrin päässä sijaitseva Adelaide.
Persialainen prinsessa |
Tämän kissan omistajalla taisi olla siteitä britanniaan |
Yksi yllätys oli se, kuinka lungisti kissat olivat näyttelyssä ja tuomarinpöydällä! Eräs ihana ragdoll heittäytyi vaan rennosti pitkäkseen, kun arviointi koitti. Toinen jatkoi uniaan pöydälle nostamisen jälkeen. Kukaan ei yrittänyt karata tai tehdä muita jekkuja. Tuntuivat ihan luonnottoman rauhallisilta. Olisi kyllä mielenkiintoista nähdä, että mitenköhän nuo Ilmo ja Roope.
Suurin osa kissoista olivat myös todella rauhallisia näyttelyhäkeissään. Näin ainoastaan kaksi kissaa, jotka protestoivat tilannetta maukumalla ja kaapimalla ovea.
Tämä venäjänsininen oli toinen protestoijista ja vähän vilkkaampi tapaus. Kissa oli parhaillaan tekemässä häkkiinsä uutta sisustusta |
Näyttelyissä oli mukana myös kaksi pentuetta. Niin ihania pötköttäjiä <3 |
Nyt vaan sitten Roopen ja Ilmon kanssa näyttelyyn! Pitää vielä pohdiskella, että mihin näyttelyyn sitä ilmoittautuisi. Tämän vuoden aikana ei ole enää näyttelyitä, joihin ehtisi ilmoittautua, mutta sitten viimeistään ensi vuoden helmi- tai maaliskuussa.
Verhot tuli jo hankittua tämänpäiväisestä näyttelystä, joten enää ei voi jänistää.
"Jos sieltä saa jänniä sulkaleluja vastaisuudessakin tuliaiseksi, niin eiköhän pikainen näyttäytyminen ole ihan ok" |
Olipas kiinnostavaa lukea, millaista on australialaisissa kissanäyttelyissä! :) Nuppu ja Juju eivät ole näyttelykissoja, mutta Juju voisi kyllä osallistua johonkin ”pisin häntä” -kisaan. :-D Meidän katit eivät taida olla kovin perinteisiä räggäreitä, koska ne eivät tasan taatusti köllöttelisi näyttelypöydällä tai malttaisi nököttää häkissä. Australiasta tuli mieleen toive: voisitko joskus ujuttaa lisää maisemakuvia? :) Olisi kiva nähdä, miltä siellä näyttää, enkä panisi kenguruita tai koaloita pahakseni. Tai mitään muitakaan eksoottisia otuksia Roopen ja Ilmon lisäksi. <3
VastaaPoistaMietinkin noita ragdolleja katsellessani, että mahtaiskohan niitä saada hyppimään esteitä :) Hupsuttamon räggärit vaikuttavat kyllä paljon aktiivisemmilta kisuilta. Pisin häntä -kisa ois kyllä hauska :D
PoistaKiitoksia postaustoiveesta ja pitääpä tosiaan laittaa mukaan maisemakuvia. Ensi kuussa tulee vuosi täyteen Australiassa oloa, niin voisi silloin tehdä vuosipostauksen täällä olosta.
Joo! Kannatetaan! Tosin mun matkakuume saattaa hulvahtaa yli äyräidensä. :-D Ihanaa, että uudessa postauksessa oli jo kenguja!
PoistaKiva lukea kokemuksia :) Kivannäköistä tuolla näyttelyssä, kun ei ole miljoonia retkituoleja ja eväspöytiä häkkirivien edessä, niin kuin suomalaisissa näyttelyissä usein. Noin pieniä pentujakaan ei täällä näe, kun 4kk on ikäraja. Tästä olen kyllä sitä mieltä, että pennut kuuluvatkin kotiin kasvamaan eivätkä näyttelyyn, vaikka ne kuinka söpöjä siellä häkissä olisivat.
VastaaPoistaNoita Australian etäisyyksiä on kyllä vaikea käsittää, vaikka periaatteessa tietää, että se on iso maa, ja manner.
Joo, noiden häkkien edusta oli tosiaan jätetty siten, että kissoja pääsi hyvin ihastelemaan. Toisaalta kyllä ihmettelin sitä, että salissa tuntui olevan vähän ihmisiä suhteessa kissoihin ja mietin, että jättävätkö täkäläiset kissansa näyttelyyn ja lähtevät välissä jonnekin muualle. Pitääpä tarkkailla asiaa ensi kerralla. Itse kyllä ajattelin olla koko päivän kissojen lähettyvillä.
Poista4kk vaikuttaa kyllä paljon järkevämmältä ikärajalta, kun tuo 10 viikkoa mikä täällä taitaa olla koko pentueen näyttelyttämisen ikäraja. Täällä on kyllä monessa muussakin kissoihin liittyvässä asiassa vähän liiankin rento ja takapajuinen suhtautuminen - esimerkiksi monella pikkuruisella pihalla lähellä ydinkeskustaa olen nähnyt kissan ulkoilevan vapaana.
Nyt ootellaan jännityksellä Roopen ja Ilmon ekaa näyttelyä! Meidänkin pitäs mennä Punkun kanssa kokeilemaan mitä poika tuumais, jos kuitenkin vähän vielä kierrettäis. Tuo australialainen näyttely kuulostaa tosi rennolta täkäläisiin verrattuna, ja ihan todella suurena plussana tuo, että avustajat hoitavat kissojen esittämisen tuomarille. Kaikki ei siitä tykkää, mutta tällaiselle hermoheikolle ihan huippujuttu.
VastaaPoistaSandran tavoin mekin toivotaan maisemakuvia!
Kiva kuulla, että maisemakuvia toivotaan. Eiköhän niitä tupsahda vielä johonkin postaukseen :) Menkää ihmeessä näyttelyyn Punkun kanssa siellä! Ois kiva lukea lisää näyttelykertomuksia.
PoistaItse kissanäyttelyissä olen ollut vain uteliaan sivustakatselijan roolissa, mutta sekin on ollut riittävän mielenkiintoista ! Jännä olisi lukea lisää tosiaan australiassa käytävistä näyttelyistä sitten kun teillä on ekan näyttelyn aika! :)
VastaaPoistaJuu, pitää kyllä ottaa kamera mukaan ja kirjoittaa sitten raportti.
PoistaToivottavasti te saatte paljon hyviä näyttelykokemuksia Roopen ja Ilmon kanssa! <3 Hauskalta näyttää näytelmät, kohta täälläkin on lemmikkimessut!
VastaaPoistaTää oli huiman mielenkiintoista, vaikka mäkään en mikään näyttelyhai olekaan. En tajua niistä mitään enkä suuremmin ole edes kiinnostunut - paitsi niistä kissoista, tietty ;)
VastaaPoistaMäkin liputan maisemakuvia ja sellaisia !
Aika pieni näyttely, jos Suomeen vertaa. On kyllä mukavampi kissoille. Ihanan kesäistä siellä.
VastaaPoistaIhana pieni näyttely ja kiva määrä kissuja huomioonottaen paikan syrjäisyyden! Ihan hullua tuollaiset välimatkat. :D Mielenkiintoista myös rotujako.
VastaaPoistaNyt kun näyttelykärpänen pääsi puremaan, niin kannattaa hyvissä ajoin alkaa tutkimaan ilmoittautumisehtoja. Omistajan tulee kuulua järjestävään kattoliittoon ja johonkin sen alaisista yhdistyksistä ainakin täällä Suomessa. :)