maanantai 21. marraskuuta 2016

Matkan päätös ja vihdoin uudessa kodissa

Viimein täällä!

Tänään Roope ja Ilmo vapautuivat karanteenista, jonka jälkeen edessä oli vielä viimeinen kuljetus kotiin Länsi-Australiaan, Perthiin. Pitkän päivän jälkeen kissat olivat kotona kolmen aikoihin, jolloin kantokoppa voitiin juhlallisesti avata.

Kissojen paluu jännitti kovasti. Mielessä oli kauhukuva surkeasti maukuvista ja nopeasti sängyn alle piiloon vilahtavista laihoista ja karvattomista ruipeloista. Yllätyimme, kun koppaa nostettaessa autosta Roope näytti oleskelevan ihan rennosti ja Ilmokin makoili rauhallisena. Koppa vietiin makuuhuoneeseen, jotta kissoilla olisi pieni alue kerrallaan tutustuttavana. Kun koppa avattiin, tuli esiin ihan entisen näköiset Roope ja Ilmo hännät reippaasti pystyssä.



Traumoja tai muita pidempiaikaisia merkkejä matka ei siis onneksi kissoihin jättänyt. Uuteen paikkaan on tutustuttu innolla, syöty normaalisti ja juotu tavallista enemmän. Myöskään mielenosoituksellisia ihmisten huomiotta jättämisiä ei henkilökunta kohdannut, vaan molemmat tulivat ihanasti puskemaan ja kehräämään.

Roope tähyilee uljaasti uudesta raapimispuusta


Karanteenissa henkilökunta ei päässyt koskaan vierailemaan. Kun karanteeniaikaa lyhennettiin vuonna 2014 30 päivästä 10 päivään (onneksi!), kiellettiin samalla myös vierailut. Karanteeniin sovitaan ainoastaan lyhyt tapaaminen noudolle, joka varattiin meidän tapauksessa paikallisen lemmikkieläinkuljetusyrityksen kanssa, mikä huolehti kissojen kuljettamisesta kotiovelle asti.

Ilmo löysi heti aitiopaikan paikallisten lintujen tarkkailuun



Nyt on kyllä kovin huojentunut olo, kun koko matka meni lopulta tosi sujuvasti ja pääsimme kaikki perille asti.

28 kommenttia:

  1. Mahtavaa että nyt olette taas kaikki koossa! :)

    VastaaPoista
  2. Voi miten ihanaa! Saako kysyä, oliko kisujen matkustaminen kallista?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On ihan kamalan kallista. Aussit on sen vuoksi erityisen kallis, kun kissoja ei voi tänne oikein itse lennättää (tai en ainakaan löytänyt netistä selkeitä ohjeita, että joku olisi niin tehnyt ja miten rahtikirjojen, ym. kanssa tulisi toimia), joten toki kuljetusfirman käyttäminen maksaa sitten enemmän. Kahden kissan pelkät lennot tänne olivat n. 2 500 euroa. Hinta riippuu pitkälti kuljetuskopan koosta. Lisämaksettavaa tuohon päälle tulee lukuisista, pakollisista eläinlääkärikäynneistä ja kissojen karanteenista.

      Poista
  3. Ihanaa, kun jaoit kissojen kotiintulon blogiin! Ja upeaa että pojat voi hyvin! - Emäntä

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo! Oli tosi kiva nähdä, että kissat vaikuttivat hyvinvoivilta :)

      Poista
  4. Ihanaa, että olette taas kaikki saman katon alla. :)

    VastaaPoista
  5. Kova kiire näytti olevan boksista ulos paikkoja tarkastamaan. :D Ihanaa, että kaikki meni hyvin! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, varmaan olivat jo sen verran kauan viettäneet boksissa aikaa, että ulospääsy oli helpotus :)

      Poista
  6. Hienoa, että kaikki meni hyvin. Karanteeni ei tainnut olla paha paikka, mutta olipa matka sieltä kotiin vielä pitkä. Nämä maailmanmatkaajat osaavat varmaan jatkossakin ottaa reissut rauhallisesti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivotaan näin :) Toivottavasti ei tarvitse hetkeen kokeilla kissojen hermoja matkustamisen osalta, vaan pysytään nyt jonkin aikaa täällä.

      Poista
  7. Ihanaa, että kaikki rakkaat ovat nyt saman katon alla ♥

    VastaaPoista
  8. Ihanaa, varmaan oli ilon kyyneleet lähellä, kun näki noin reippaat pojat pitkän eron ja reissun jälkeen:)
    Näytti ihan siltä, kuin olisivat tulleet vain jostain rokotusreissulta eikä toiselta puolen maspalloa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, voi nuo pienet maailmanmatkaajat ♥ Ennen lähtöä tuntui niin käsittämättömältä miettiä, että kaksi pientä kissaa matkaavat yksin noin pitkän ajan, mutta täällä ollaan.

      Poista
  9. Onnea uuteen kotiin! Kylläpäs Ilmo ja Roope ovat reippaan näköisinä heti tutkimassa.

    VastaaPoista
  10. Melkoista matkustusta on teillä ollut. Ihan heti ei kukaan blogikissa lyö Roopen ja Ilmon kilometrilukemia. Melbournesta sinne länsirannikollekin on yksinään sama matka kuin Suomesta Espanjaan... Ihme, että kaikki meni noinkin hyvin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä. Tuo loppumatka tuntui ensin ajatuksena tosi lyhyeltä, kun vertasi tuohon kokonaismatkaan, mutta jossain vaiheessa iskostui itsellenikin mieleen, että tuossakin on vielä monta tuhatta kilometria välissä. Onneksi nuo kuljetusfirmat vaikuttavat osaavan hyvin hommansa. Luultavasti täällä eläimiä lennätetään melko paljon osavaltiosta toiseen, kun etäisyydet ovat niin pitkiä.

      Poista
  11. Pikkuisen saattoi silmä kostua tuosta teidän jälleennäkemisestä. Mahtavaa, että kaikki sujui hyvin ja pojat ovat noin reippaita! Ovat varmasti saaneet toisistaan paljon tukea ja turvaa.

    Tätä teidän seikkailua seuratessa väkisinkin tulin pohtineeksi, että mitä jos vastaava osuisi omalle kohdalle. Ja mieleen nousi kysymys ruokinnasta, meillä kun raakaillaan, niin tuskinpa sen enempää välietapit kuin karanteenikaan olisi hankkimassa, pilkkomassa ja mittailemassa lihoja, vitamiineja ja lisäravinteita.

    Miten poikien muuton aikana toimi ruokahuolto? Pakkasitteko pojille mukaan läjän ruokaa, järjestikö muutosta vastannut firma ruuat teidän ohjeiden mukaan, vai tarjottiinko heille hoitolasta ja karanteenipaikasta riippuen saatavilla olevaa sapuskaa?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Puhdasta raakaruokintaa voisi kyllä olla vaikea järjestää. Meillä pojat olivat Suomessa raakapainotteisella sekaruokinnalla, mutta kumpikaan ei ole jättänyt yleensä mitään kokeiltua märkä/kuivaruokaa kokonaan syömättä, eikä mitään allergioita ole myöskään ollut, niin luotin sitten siihen, että kissat syövät matkan ajan ongelmitta sitä, mitä tarjotaan. Kissat söivät myös pari viikkoa ennen lähtöä pelkästään kuiva- ja märkäruokaa ilman raakaa lihaa ihan varmuuden vuoksi, ettei ruokavaliomuutos aiheuttaisi mitään vatsaoireita.

      Matkan ajaksi kissoille pakattiin omat ruuat mukaan, jotka teipattiin kiinni kissojen kantokoppaan. Karanteenissa kissoja ruokittiin karanteenin kuivaruualla. Jos kissoille olisi halunnut erikoisruokavalion, olisi karanteeniin pitänyt toimittaa eläinlääkärin todistus, jonka jälkeen ruuat pitää ostaa Australiasta ja viedä itse (tai ehkä olisi voinut myös lähettää?) karanteeniin. Kissojen mukana ruokaa ei voi lähettää Suomesta karanteeniin asti, koska ruuille on omat, tiukat tuontivaatimuksensa.

      Poista
  12. Hienot ja reippaat pojat!! <3 Ihanaa, että olette nyt kaikki taas yhdessä. Onnea uuteen elämään siellä Australiassa - varmasti melkoista totuttelua nyt aluksi! :) Joko on kenguja ja koaloita näkynyt?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos :) Ei olla vielä ehditty nähdä kenguruita tai koaloita, mutta yksi tosi söpö kettukusu nähtiin puistossa!

      Poista
  13. Ihanaaa <3 Te olette taas yhdessä!! Parasta! Varmasti yhteiselo alkaa siellä mainiosti ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, ainakin ensimmäinen viikko on ollut tosi kiva ♥

      Poista
  14. Ihan superia, että pojat olivat pitkän matkan ja eron jälkeen heti "kuin" kotonaan uudessa kodissanne! ♥ Karanteenissa huolehdittiin poitsuista nähtävästi tosi hyvin ja ihanaa, että kokemus ei jättänyt kenellekään pahaa mieltä. Alentaa varmasti muidenkin maahanmuuttajien kynnystä ottaa kisu(t) mukaan teidän jutun luettuaan. :) Onnea perheen saamisesta takaisin yhteen! ♥ Rapsuja reippaille pojille! Ovatko pojat ottaneet takaisin näinä viikkoina teiltä saamattajääneinä hellyydenosoituksia?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo eiköhän ♥ Onneksi kaikki sujui lopulta tosi hyvin! Tosin tästäkin kokemuksesta huolimatta on hyvä aina punnita vakavasti, mihin kissat ottaa mukaan ja mihin ei. Esimerkiksi yhden tutun kissalle oli tarttunut Shanghaissa karanteenissa sekä kissaflunssa että ring worm, joten tällaisiakin riskejä voi olla vastassa, kun eläimiä kuljettaa mukanaan.

      Poista