Lähtö ja viime hetken leimahässäkkä

Pienet reissaajat on nyt saateltu onnistuneesti lennolle ja matka maailman toiselle puolelle alkanut. Viimeinen yö ennen matkaa nukuttiin melko huonosti. Ilmo taisi nähdä painajaisia maanantain eläinlääkärireissusta, koska maukaisi isosti Mauuuuu puoli viideltä yöllä unissaan. Tähän henkilökunta heräsi ja valvoi sen jälkeen pitkään Ilmon jatkaessa tyytyväisenä untaan.

Eilen käytiin tosiaan viimeisessä terveystarkastuksessa ennen lähtöä ja samalla ottamassa valtion viralliset ympyräleimat terveystodistukseen ja maahantuontilupaan. Kaupungin eläinlääkäri aiheutti viime hetken paniikin sanomalla, että moni on ottanut varmuuden vuoksi myös läänineläinlääkärin leimat papereihin. Ilmeisesti nämä on joskus aiemmin tarvittu, mutta jonkin voimaan tulleen lakimuutoksen myötä ei enää tarvittaisi. Itse en ollut tietysti moisesta leimatarpeesta kuullutkaan, joten siinä sitten mietittiin ja pohdittiin ja luettiin Australian vientimääräyksiä ja koko tapaaminen venyi 1,5 tunnin mittaiseksi. Eläinlääkäri kertoi myös lannistavan tarinan siitä, kuinka jonkun lemmikkieläimet olivat jääneet välilaskupaikalle Saksaan, kun jokin päivämäärä oli mennyt vanhaksi ja eläimet piti sitten lennättää takaisin Suomeen. Ja sanoi, että "olet sitten tänä vuonna meillä käynyt ensimmäinen, joka uskaltaa laittaa eläimet matkaan ilman noita leimoja". Lähdin tapaamisesta hämmentyneenä ja soittelin sitten ympäriinsä yrittäen saada varmistusta siitä, että tarvitseeko läänineläinlääkärin leimata vaiko ei. Aikaa leimojen hankkimiselle olisi ollut noin 24 tuntia, joten melko myöhään olisin ollut liikkeellä asian kanssa. Kuljetusfirman työntekijä onneksi etsi edellisten eläinkuljetusten Australiaan lähteneet paperit ja tarkisti niistä, että olivat menneet perille ilman läänineläinlääkärin leimaa - eli nyt voin olla melko luottavainen siitä, että paperit ovat kunnossa ja kaupungin/kunnaneläinlääkäri on riittävä taho leimaamaan ja allekirjoittamaan ne. Luulisi, että eläinlääkäri itse olisi pystynyt sanomaan asian varmaksi, mutta vastaaviin epäselvyyksiin toki törmää helposti, kun vientimääräykset vaihtelevat maittain, päivittyvät ja ovat joltain osin tulkinnanvaraisia.

Kissojen mukaan lähtenyt paperipino ja passit

Tämän päivän tavoitteena oli lähinnä väsyttää kissat mahdollisimman tehokkaasti ennen lentoa. Kissoja leikitettiin useampi tunti ja automatka kentälle sujuikin kohtuullisen rauhallisesti. Vielä vuosi sitten Roope ja Ilmo maukuivat suoraa kurkkua jokaisella automatkalla. Koppatotuttaminen, -ruokkiminen ja Feliwayn (kissoja kevyesti rauhoittava feromonisuihke) käyttö ovat johtaneet siihen, että kissat kyllä maukuvat edelleen, mutta vähemmän, harvemmin ja yleensä pienemmällä volyymilla verrattuna aikaisempaan. Pienen virheen kuitenkin tein siinä, että suihkutin Feliwayta ainoastaan ennen eläinlääkärireissuja, eikä oikeastaan muulloin. Lopputuloksena kissat ovat alkaneet yhdistää selvästi Feliwayn eläinlääkärireissuihin, ja esimerkiksi tänään suihkutuksen lopputuloksena oli se, että Roope ryömi sohvan alle piiloon. En sen vuoksi laittanut suihketta koppaan paria suihkausta enempää ja ihan kohtuullisen rauhallisesti kissat onneksi olivat ilmankin. Eikä Feliwayn vaikutus olisi missään nimessä koko matkaa kestänytkään.

Ilmo tähystelee lumisia puita ja Suomen lintuja - viimeinen kerta pitkään aikaan

Lähtöajan koittaessa kissat vietiin aluksi kuljetusfirman toimistolle. Siellä katsottiin vielä paperit läpi ja kiinnitettiin tarvittavat tarrat ja kunnollisempi juoma-astia kuljetuskoppaan. Kissat saivat sen ajan jaloitella valjaissa. Lopulta olikin aika lähteä terminaaliin. Kuvia herkässä ja surullisessa mielentilassa ollut henkilökunta ei juurikaan saanut napattua, paitsi tämän yhden juuri ennen kantokopan nostamista autoon ja kuljettamista kentälle.

Kissat tekevät kaksi välilaskua ja yöpyvät välissä kissahoitolassa, joten perillä Melbournessa Roope ja Ilmo ovat vasta varhain perjantaiaamuna. Päivitän kuulumisia viimeistään silloin, kun saan karanteenista tiedon, että kissat ovat päässeet onnistuneesti perille.

Koppa ja kissat lähtökunnossa