Huolellisen havainnointitutkimuksen jälkeen syy valkeni viimein Ilmolle - henkilökunta ei osaa tulkita kovinkaan hyvin kissamaista kieltä: hienovaraisia eleitä ja hyvin pieniä miukaisuja. Siispä ainoa keino tulla kuulluksi on koittaa jäljitellä sitä tapaa, jolla henkilökunta viestii Ilmolle.
 |
| "Äl iii hoo aaa. Liha! Ärr uuu oo koo aaa. Ruoka!" |
Toiminnan kissana Ilmo on aloittanut jokailtaiset ilmaisutaidon harjoitukset. Yleensä paras yleisö on tietokoneen äärellä istuskeleva henkilökunta, jonka uppoutuneisuuden herättää vain osuvimmat maukaisut. Pitkän aikavälin tavoitteena on oppia puhumaan mahdollisimman selkeästi, vaikka Ilmon täytyykin myöntää, että ihmiskielen fonetiikka on melko haastavaa ja esimerkiksi useat konsonantit tuntuvat kissan suuhun melko mahdottomilta. Onneksi puuttuvaa artikulaatiota voi aina täydentää oikealla tunneilmaisulla ja erityisesti nonverbaalisella viestinnällä.
Henkilökunta kuvasi alla olevan videon Ilmon tämäniltaisesta harjoituksesta. Osaavatkohan lukijat tulkita, mitä Ilmo yrittää videolla sanoa?
Vähän ennen pöydälle hyppäämistä on ainakin ihan selvä "maa-ma!". Koska henkilökunta on selvästi ymmärtänyt säätynsä, se tuskin viittaa emoiluun vaan pikemminkin kissanmaitoon tai ehkä yleisemmin maitotuotteisiin. Kertokaa nyt minulle, että moiset eivät kissalle passaa: Ninnin uusin ihastus on turkkilainen jugurtti, jonka pintaa se kuvioi heti kun silmä välttää.
VastaaPoistaMutta entä tuo "urrr-AAA!"? Ruokaa? Vai mahdollisesti 'purkaa'? Esim. kissanherkkupurkkeja sisältävä postilähetyslaatikko?
Meilläkin ollaan maisteltu joskus turkkilaista jugurttia, jos sellaista jättää kuppiin ruokapöydälle, joten maitotuotteista voisi kyllä olla kysymys. Tosin maistelija on yleensä kyllä Roope, kun Ilmo on vähän nirso uusia juttuja kohtaan. Ehkä Ilmo tosiaan kutsuu perheen miespuolista henkilökunnan jäsentä (joka istuu tuossa pöydän ääressä kuvaamassa videota) mamaksi :D
PoistaTuo urr-alkuinen kuulostaa kyllä ruualta, varsinkin, kun sitten vielä sen perään avaa laatikon, jossa on nameja.
"Mulla on tylsää, leikitään. On tylsää, anna edes niitä nameja ku on tuolla. Kato nyt, näitä nameja mä tarkoitan. Ai ei kumpaakaan? No mä tuun sitte syliin."
VastaaPoistaOnpa ihanan pieni ja sievä ääni, ihan toista kuin Penan nykyinen karjunta... :D
-ihminen
Joo, Ilmu tulee aina lopuksi syliin, jos mikään muu ei tehoa. Se ainakin toimii ja huomio on taattu.
PoistaIlmolla on onneksi söpö ääni, joten jutustelu ei haittaa ollenkaan. Paitsi jos kissan laittaa autoon. Sitten löytyy joku ihan uusi taajuus.
"Äitii, herkkuja! Oon ollut kiltti. Anna herkkuja!" Ja tämä niistä sanoista selväksi ennen laatikoon raapimista tai avausta. - emäntä
VastaaPoistaJuu, ja sitten Ilmo osoittaa hienosti omatoimisuutta avaamalla laatikon itse. Kun vielä saisi sen herkkupurkin auki..
PoistaIhan en vielä kaikista intonaatioista ja äänenpainoista ota selvää, mutta hirmuisesti riittää söpönkuuloista juttua! <3 Jujun bravuuri on sanoa "Mama", ja se hellyttää mua joka kerta yhtä paljon. Nuppu puhuu ennemminkin jättämällä kirjaimia hiekkikselle. On löytynyt S, J, U ja jopa P. Ne ovatkin niitä tärkeitä kirjaimia meidän taloudessa.
VastaaPoistaOho, huiman edistyksellistä kommunikointia, ja ratkaisee myös sen ongelman, miten kissa oppisi sanomaan nuo vaikeat äänteet. Meiltä on löytynyt pelkkiä möykkyjä, joten tuota tapaa eivät meidän kissat ole vielä keksineet.
PoistaIhana Ilmo ja taitavaa harjoittelua ♥ Vaikkei kissan ja ihmisen puhekieli mene (ainakaan vielä) ihan yksiin, on elekieli sentään täysin selvä! :) Täälläkin nyt paljolti samanvärinen kisu huutelee kohteliaan vaativasti leikkiseuraa.
VastaaPoistaElekieltä on kyllä välillä hyvin helppo tulkita :) Varsinkin sopivalla maukaisulla höystettynä.
PoistaNannaahan tuossa halutaan ihan selvästi ja pitää oikein näyttää että mitä nannaa :)
VastaaPoistaJoo, Ilmo osasi kyllä melko selkeästi osoittaa, että nyt tekisi mieli noita kuivattuja kanaherkkuja.
Poista