Kaksivuotissynttärit

Voi pojat, mehän ollaan jo 2-vuotiaita. Tuntuu kuin edellisestä synttäripostauksesta olisi vaan hetki aikaa!

Synttäreiden kunniaksi Ilmo-kissa pääsi haastateltavaksi. Kissa ei oikein arvostanut henkilökunnan hölmöjä kysymyksiä ja lopussa Ilmo toteaakin, että laita se kamera jo pois.



2-vuotispäivän kunniaksi teimme myös listan siitä, miten olemme vuodessa muuttuneet verrattuna 1-vuotiaaseen Roopeen ja Ilmoon:

1. Olemme yhä enemmän sylikissoja

Nuorempina meillä ei ollut aikaa ollenkaan istuskella kenenkään sylissä, mutta nykyisin se on ihan parasta ajanvietettä!

Ilmo syleilemässä

2. Hampaissa on hammaskiveä

2-vuotissynttäreiden kunniaksi pitäisi varata aika ensimmäistä kertaa hammaskiven poistoon. Hampaita on pesty jonkin verran, mutta se on kaikkien mielestä vähän kurjaa puuhaa, niin jotenkin kummasti se aina unohtuu... Sairauksia meillä ei onneksi ole ollut. Toivotaan, että näin olisi jatkossakin. 


3. Olemme ihan hitusen laiskempia ja kookkaampia

Meistä on tullut ihan aikuisen kissan kokoisia ja vähän rauhallisempia. Pyykkitelineen päälle ei tulisi enää mieleen hypätä. Iltarallit toki ajetaan vielä ihan entiseen malliin.

Päiväpesulla

4. Meillä on vähän eri koukut kuin vuosi sitten 

Ilmo ei enää vihersisusta ihan niin paljoa kuin nuorempana, minkä voi toki selittää se, ettei jäljellä oikeastaan olekaan enää muuta kuin pari parvekkeella kissoilta turvassa olevaa tomaattia.. Roope ei enää levittele leipäpusseja lattialle, mikä voi toki johtua siitä, että henkilökunta on viimein oppinut piilottamaan kissoilta kaikki muovipussit.

Tilalle on tullut uusia harrastuksia. Erityisesti aamuisin Ilmo mielellään tiirikoi auki kaapinovia ja ottaa torkut mahdollisimman pehmeän ja karvoja puoleensa vetävän vaatekappaleen päällä. Roope taas on vaihteeksi omaksunut aamuisen herätyskellon roolin: Ensin oven takaa kuuluu "PAM PAM PAM skriits skraats" ja kun liukuovi on viimein avautunut, tulee kissa isosti kehräten tökkimään kuonollaan poskeen, jos ruoka ei ole ollut riittävän nopeasti kupissa.

5. Juttelemme enemmän

Kuten synttärivideoltakin näkyy, erityisesti Ilmon ilmaisuvoima on kehittynyt ja keskusteluja käydään muun muassa aamuisin ja iltaisin ennen ruoka-aikaa.

Puhumaan opettelua

Alituisesti itseään kehittävänä kissana Ilmo on päättänyt keskittyä nyt syksyn tullen uuteen osa-alueesen. Ilmo on jo pitkään miettinyt, mikä on vikana, kun monet ilmiselvät viestit ja eleet menevät henkilökunnalta täysin ohi. Esimerkiksi Ilmo koittaa tuuppia leluhiirtä tassulla, jotta henkilökunta innostuisi leikkimään. Mutta kun ei.

Huolellisen havainnointitutkimuksen jälkeen syy valkeni viimein Ilmolle - henkilökunta ei osaa tulkita kovinkaan hyvin kissamaista kieltä: hienovaraisia eleitä ja hyvin pieniä miukaisuja. Siispä ainoa keino tulla kuulluksi on koittaa jäljitellä sitä tapaa, jolla henkilökunta viestii Ilmolle.

"Äl iii hoo aaa. Liha! Ärr uuu oo koo aaa. Ruoka!"

Toiminnan kissana Ilmo on aloittanut jokailtaiset ilmaisutaidon harjoitukset. Yleensä paras yleisö on tietokoneen äärellä istuskeleva henkilökunta, jonka uppoutuneisuuden herättää vain osuvimmat maukaisut. Pitkän aikavälin tavoitteena on oppia puhumaan mahdollisimman selkeästi, vaikka Ilmon täytyykin myöntää, että ihmiskielen fonetiikka on melko haastavaa ja esimerkiksi useat konsonantit tuntuvat kissan suuhun melko mahdottomilta. Onneksi puuttuvaa artikulaatiota voi aina täydentää oikealla tunneilmaisulla ja erityisesti nonverbaalisella viestinnällä.

Henkilökunta kuvasi alla olevan videon Ilmon tämäniltaisesta harjoituksesta. Osaavatkohan lukijat tulkita, mitä Ilmo yrittää videolla sanoa?