+40 °C

Tänä vuonna kesä tuli aikaisin ja ryminällä Australiaan — siitä kertonee myös itärannikon käsistä lähteneet maastopalot. Täällä länsirannikolla lokakuun lopulla satoi onneksi vettä ja palot ovat ainakin toistaiseksi pysyneet hallinnassa. Hellettä on kuitenkin riittänyt normaalia enemmän ja tälläkin viikolla oli useampi päivä, jolloin astelukema kohosi tuskastumisrajan yläpuolelle +40 asteeseen.

Roope ja Ilmo yleisesti ottaen tykkäävät lämpimästä, mutta tuollaiset lukemat ovat liikaa ja lämpötilan kohoaminen on vaatinut kissoiltakin sopeutumistoimia:

Tänään, plus 40 ulkona ja sisälläkin melkein 30 astetta. Roope on todennut, että raapimuspuun ylimmällä tasolla on liian kuuma. Pakko siirtyä yksi taso alaspäin.

Ilmo taas ei ole koskenut koko puuhun sen jälkeen, kun henkilökunta pilasi sen kirppusuihkeella. Nykyisin kissa nukkuu enimmäkseen sohvan selkänojalla tai välillä myös alakerran viileällä kivilattialla, jos sisälämpötila lähentelee kolmeakymmentä

Kohoavista lämpötiloista on aiheutunut Roopelle myös toisenlaista harmia. Henkilökunta tykkää usein istua jalat koukussa tuolilla. Roope totesi viime talvena, että 45 asteen kulma jaloissa on kissalle mukavan ergonominen makuupaikka ja on sen jälkeen tullut usein syliin silloin, kun henkilökunta sattuu näin istuskelemaan.

Roope: "Ah, juuri sopiva paikka ottaa pienet torkut"

Valitettavasti jalkojen kulma ei ole enää niin käytännöllinen, kun sisällä pidetään shortseja jalassa. Ihmisnahasta on vaikea saada kunnon otetta ja kun Roope koittaa ottaa kynsillä kiinni, älähtää ihmispolo, eikä kummallakaan ole hyvä olla.

Roope: "AARGH TASSUT LIUKUU, TASSUT LIUKUU!"

Roope: "Voitko pliis laittaa sen turkin takaisin päällesi?"

Onneksi pienen pohdinnan jälkeen henkilökunta keksi jättää tuolin selkänojalle huivin, jonka voi tarvittaessa asetella pelkästään polvien päälle. Nyt Roopen on taas hyvä istua sylissä.

"Elämässä kaikki hyvin"

Kaupunkiluonnon pelottava petolintu

Ihana kesä on saapunut ulkoiluhommineen. Tässä kuussa ollaan päästy elämämme ensimmäistä kertaa piknikille! Piknikkeihin kuuluu erilaisia syötäviä ja maahan levitettävä alusta. Henkilökunnan tehtävänä on istua alustalla, mutustaa ruokaa ja pidellä kiinni valjaista, kun me taas tassuttelemme ristiin rastiin ja varmistamme samalla uuden ympäristön soveltuvuuden lepopaikaksi.

Ilmo-kissa pohdiskelee, mihin suuntaan lähtisi vai odottelisiko sittenkin, jos saisi pari herkkua

Kaupunkiluonto on nimittäin epävarma ja yllätyksellinen. Viime vuonna kerroimme jo kohtaamisista koirien kanssa ja inhottavista punkeista, joten varovainen on syytä olla, kun kotiovestaan astuu ulos.

Hiipimällä eteenpäin

Tälläkin kertaa sattui jotain epätavallista. Olimme molemmat juuri tutkimassa läheistä pusikkoa, kun kuului veret seisauttava ääni. "KRAAAK! KRAAAK! KRAAAK! KRAAK!" Menimme vilauksessa ruohikkoon makaamaan paikoillemme jähmettyneinä, jottei edessä vaaniva petoeläin huomaisi meitä. Silti tuo kammottava ääni vain jatkui ja jatkui!

Pusikossa piilossa

Aikamme zoomailimme kohdetta kissansilmillämme, kunnes Ilmo havaitsi, että kohde ei olekaan edessämme, vaan ylhäällä! Korkealla puussa meitä vaani valtavankokoinen mustanharmaa haukkaeläin*, joka piti tuota kovaa meteliä.

Kammottava petoeläin

Havainnon jälkeen Roope sai tarpeekseen ulkoilusta ja kissa marssi yksiselitteisesti kantokoppaansa. Piknikkiä voitaisi jatkaa jonain muuna päivänä, kun petolinnut olisivat taas poistuneet.

Roope: "Nyt äkkiä pois täältä! En kestä sekuntiakaan!"

*Henkilökunnan jälkihuomautus: se lintu oli siis varis.

Sturdi-valjaiden käyttökokemuksia

Roope ja Ilmo voittivat toukokuussa Kuin kissa kermakupilla -blogin arvonnasta hienot Sturdi-merkkiset valjaat! Henkilökunta ei muista koskaan voittaneensa mistään arvonnasta mitään, joten tästä lähtien pojat saavatkin osallistua kaikkiin arvontoihin henkilökunnan puolesta.

Henkilökunta kävi hakemassa valjaat Itäkeskuksen Megaeläin-liikkeestä. Kahdesta eri koosta oli helppo valita pienempi, koska valjaat tulivat rimpula-Ilmolle, joka taitaa painaa hädin tuskin kolmea kiloa (no, henkilökunta ei ole punninnut aikoihin, mutta ainakin selvästi vähemmän kuin Roope). Kuosin valinta olikin sitten paljon vaikeampaa. Muutama yksivärinen tarjolla ollut kuosi oli painavampaa materiaalia, joten henkilökunta päätyi lopulta kevyeen ja kesäisen valkoiseen väriin kukkaiskuvioinnilla.

"Tosi miehekäs olo hei näissä kukkaisvaljaissa.."

Ilmolla on tosiaan aiemmin ollut Vänttiset käytössä, mutta kissa ei oikein koskaan suostunut kävelemään valjaissa sisällä tai ulkona, vaikka totuttelu aloitettiin hitaasti. Siksi olikin kiva päästä kokeilemaan, jos erimalliset valjaat auttaisivat. Sturdit ovat tosi kevyttä materiaalia ja paino jakautuu vähän laajemmalle alueelle. Kun valjaat laitettiin ensimmäistä kertaa Ilmon päälle, kissa käveli heti melko normaalisti ja uskalsi heti hypätä tuolillekin lelun perässä.

Valjastelu on kivaa, kun saa herkkuja!

Viime viikolla kokeiltiin valjaita ensimmäistä kertaa ulkona. Ilmo käveli nyt ihan tavallisesti nautiskellen kauniista ulkoilmasta, eikä kellahdellut enää maahan kierimään, kuten aiempien valjaiden kanssa kävi. Valjaat ovat myös helppo pukea päälle ja niitä voi säätää kätevästi neppareista, joten kasvunvaraakin löytyy.

Vaikuttaa siltä, että Sturdit ratkaisivat meidän valjashaasteet ja sopivat herkemmälle Ilmolle paremmin, kuin nahkavaljaat. Ainut pieni huoli on valjaiden kestävyys. Päällä oleva muovirengas vaikuttaa tosi kestävältä, mutta enemmänkin valjaat saattaisivat antaa periksi neppareiden kohdalla, jos ainoastaan ulommainen neppari on kiinni? Toisaalta valjaat ovat kuitenkin kahdesta eri kohtaa kiinni ja Ilmo harvoin panikoi mistään niin, että lähtee ryntäämään pakoon, joten meidän kevyessä käytössä kiinnitys vaikuttaisi olevan ihan riittävää tekoa.

Roope käyttää edelleen Vänttisiä ja painavemmalle ja vähemmän tuntoherkälle Roopelle Vänttiset ovatkin sopineet tosi hyvin. Mukavaa, että Ilmollekin löytyi nyt viimein sopiva vaihtoehto, niin ei tarvitse jättää kissaa sisälle yksinään, kun Roope pääsee ulkoilemaan.

Ilmo on tosi tyytyväinen uusiin valjaisiinsa ja kiittää kauniisti Bertan, Lilja, Cocon ja Ruusun emäntää arvonnan järjestämisestä!

Kesähuone

Parveke on jo lämmennyt sen verran sopivaksi kissoille, että normaalisti keittiössä oleva kiipeilypuu on päätetty siirtää uuteen paikkaan.

Kissat totesivat heti uuden tähystyspaikan kelvolliseksi. Samalla Roope ja Ilmo havaitsivat, että korkein tähystyspesä on niin paljon parempi kuin alemmat tasot, että kannattaa yrittää asetella itsensä sen verran pienelle käärölle, että toinenkin mahtuu mukavasti vierelle.

Roope on ihan mukavan oloisesti korissa, mutta Ilmon tassu ei oikein mahdu enää sisäpuolelle

Ilmo: "Mees nyt veli sinnepäin niin mun tassukin mahtuu" Roope: "Okei okei, nousen tästä vähän niin mahdut tännepäin"

Roope: "No, onko nyt parempi?" Ilmo: "Tassu ei vieläkään mahdu"

Ilmo: "No nyt on hyvä!"

Pienen sovittelun jälkeen molemmat kissat ovat mukavasti korin sisäpuolella