maanantai 27. kesäkuuta 2016

Kaupunkiluonnon pelottava petolintu

Ihana kesä on saapunut ulkoiluhommineen. Tässä kuussa ollaan päästy elämämme ensimmäistä kertaa piknikille! Piknikkeihin kuuluu erilaisia syötäviä ja maahan levitettävä alusta. Henkilökunnan tehtävänä on istua alustalla, mutustaa ruokaa ja pidellä kiinni valjaista, kun me taas tassuttelemme ristiin rastiin ja varmistamme samalla uuden ympäristön soveltuvuuden lepopaikaksi.
Ilmo-kissa pohdiskelee, mihin suuntaan lähtisi vai odottelisiko sittenkin, jos saisi pari herkkua


Kaupunkiluonto on nimittäin epävarma ja yllätyksellinen. Viime vuonna kerroimme jo kohtaamisista koirien kanssa ja inhottavista punkeista, joten varovainen on syytä olla, kun kotiovestaan astuu ulos.

Hiipimällä eteenpäin

Tälläkin kertaa sattui jotain epätavallista. Olimme molemmat juuri tutkimassa läheistä pusikkoa, kun kuului veret seisauttava ääni. "KRAAAK! KRAAAK! KRAAAK! KRAAK!" Menimme vilauksessa ruohikkoon makaamaan paikoillemme jähmettyneinä, jottei edessä vaaniva petoeläin huomaisi meitä. Silti tuo kammottava ääni vain jatkui ja jatkui!
Pusikossa piilossa


Aikamme zoomailimme kohdetta kissansilmillämme, kunnes Ilmo havaitsi, että kohde ei olekaan edessämme, vaan ylhäällä! Korkealla puussa meitä vaani valtavankokoinen mustanharmaa haukkaeläin*, joka piti tuota kovaa meteliä.
Kammottava petoeläin

Havainnon jälkeen Roope sai tarpeekseen ulkoilusta ja kissa marssi yksiselitteisesti kantokoppaansa. Piknikkiä voitaisi jatkaa jonain muuna päivänä, kun petolinnut olisivat taas poistuneet.

Roope: "Nyt äkkiä pois täältä! En kestä sekuntiakaan!"


*Henkilökunnan jälkihuomautus: se lintu oli siis varis.

12 kommenttia:

  1. Teilläpä oli jännä retki! Alkoi niin kivasti ja sitten sen Kraakin piti tulla häiritsemään! - Max

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, kovaääninen ja pelottava oli tuo Kraakki!

      Poista
  2. He he, ai kauheeta! :D Mokomia korppikotkia pelottelemassa pieniä kissoja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä, pienet kissapolot ihan täristen makasivat pusikossa, kun korppikohta niin kovaan ääneen pohti, milloin iskeä kiinni.

      Poista
  3. Vähän harjoitusta kehiin ja pian te jahtaatte tätä otusta. Minä jahtasin Juhannuksena kolmea harakkaa. Pulun pesästä kuului hirveää huutoa ja juoksin paikalle katsomaan, jolloin inhakkeet lähtivät karkuun. Pääsin leikkimään viittasankaria, koska olivat ilmeisesti ryöstämässä pienemmän linnun pesää. Ihminen tosin väitti niiden pelästyneen häntä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Helppo Vigon on sanoa, kun olet niin hurja peto ja pyydystät jo kettuja. Me ollaan vasta pakastehiiriasteella, jos silläkään. Harjoitusta kyllä tarvittais.

      Poista
  4. Pienet kaupunkilaismuruset! Ei niitä variksia tartte pelätä, ne on kesyttämätöntä paistia. ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ai joo vai? Hmm. Mitenköhän tuon paistin saisi kesytettyä, kun se ääntää noin hurjasti.

      Poista
  5. Ohoh, mikä kammokorppi! :-o Muuten hirmu ihanan näköinen piknikki teillä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihan kamala! Piknik oli kiva ja ei saatu yhtään pöljäpunkkeja turkkeihimme.

      Poista
  6. Hui miten pelottava otus tuo petolintu!

    VastaaPoista
  7. Piknik kisujen kanssa, mahtavuutta! ♥ Moinen petolintu taas, ei niin mahtavuutta.

    VastaaPoista