Hurja murinakissa

Kuten Ilmon kuvauksessakin todetaan, henkilökunta on ollut jo pitkään tietoinen siitä, etteivät Ilmo ja vahva kissanminttu sovi hyvin yhteen. Jo ensimmäisinä päivinä kissojen tulon jälkeen muutamien lelujen käyttöä piti rajoittaa. Ilmosta ei tullut näiden lelujen kanssa pelkästään maassakierivä ja kuolaava, vaan myös valtavan omistushaluinen ja mustasukkainen. Ilmo leikki hetken omalla lelullaan, kävi sen jälkeen ryöstämässä Roopenkin lelun ja juoksi sen jälkeen sekopäisesti ympäriinsä puolustaen molempia lelujaan.

Ilmon lempihiirulaiset. Oikealla erityisen kissanminttuinen, vasemmalla korvikehiiri

Kissanminttua tuntuu olevan todella monessa kissanlelussa, eivätkä ihan kaikki aiheuta kummempia reaktioita. Viimeksi tilatussa kissantarvike-erässä sattui tulemaan kuitenkin mukana erityisen ihania ja ihmisnenäänkin vahvalle tuoksuvia värikkäitä hiirulaisia. En tiedä johtuneeko henkilökunnan aiemmista lelujen takavarikoinneista vaiko Roopen läsnäolosta, mutta Ilmo murisee aina hurjasti saadessaan lelun tassuihinsa, kuin pieni koira. Allaolevassa videossa kuuluu vähän murinaa.

Kun Ilmo toteaa, ettei kukaan ole nappaamassa lelua heti pois, murinakohtaus laantuu ja sitten hiirellä on todella kiva leikkiä, ja leikkiä jaksaisi vaikka kuinka pitkään! Roope ei kiinnosta, ruoka ei maistu, eikä Ilmo lotkauta korvaansakaan henkilökunnan kutsuhuudoille niin kauan kun hiiri on näköpiirissä.

Yleensä ei mene kuitenkaan kauaakaan, kun lelu vaihtuu salakavalasti tylsänhajuiseen korvikehiireen ja ihanat, värikkäät hiirulaiset katoavat täysin ympäristöstä. Henkilökunta ei ole kovin innoissaan Ilmon murinasähinäviestinnästä tai siitä, kuinka Roope-kissa on aina vähän hämillään kun pikkuveli katoaa ihan omiin maailmoihinsa.

Ja taas ilmestyi tilalle tylsä, hännätön korvikehiiri