keskiviikko 1. maaliskuuta 2017

Tee se itse: kissanherkut

Viime postauksessa henkilökunta valitteli sitä, ettei täältä meren ja aavikon välistä ole oikein tahtonut löytyä kissoille soveltuvia herkkuja koulutustarpeisiin.

Penan ja Punkun ihminen laittoi sitten meille kivan vinkin Piivin postauksen itsetehdyistä herkuista, jossa ideana on itse kuivattaa pieneksi paloiteltua lihaa tai kalaa uunissa. Ajoitus oli loistava, koska meiltä juuri loppui tämänhetkiset kissanherkut. Kaupasta ei löytynyt kuivatukseen halpaa lohta tai muutakaan paneroimatonta pakastekalaa, mutta sen sijaan broilerin sydämiä ja kivipiiraa löytyi, joten päätettiin rohkeasti kokeilla kuivattaa niitä. Kotona juolahti mieleen pakkaseen unohtunut köntti kananrintaa, joka päätyi myös palasiksi pellille.

Näillä alkuun







Pilkoin ensin aineksia pieniksi paloiksi pellille ja sen jälkeen laitoin uuniin, jossa olivat 200 asteessa n. 30 min. Sen jälkeen kääntelin ja pidin vielä n. 10 min, koska eivät tuossa vaiheessa näyttäneet täysin kuivuneilta. Tein ainoastaan yhden testipellillisen ja loput lihat paloittelin raakana syötäviksi annoksiksi pakkaseen. Kananrinta oli toisella pellillä ja sen kuivattamisessa kesti vähemmän aikaa, n. 25 min kääntelyineen.

Valmiina uuniin





Uunin jälkeen sisäelinsatsi näytti tältä:









Ja broileripalat tältä:



Valmistusprosessi aiheutti odottavia maukaisuja ja lopputulostakin syötiin hyvällä ruokahalulla. Sydän ei toiminut henkilökunnan näkökulmasta niin hyvin, koska rasvaisempaa sisäelintä olisi ehkä pitänyt joko pitää pidempään uunissa tai esipaistaa / keittää, jotta paloista olisi saanut ihan todella kuivia. Lisäksi kissat joutuivat rouskuttelemaan sisäelinpalasia vähän pidempään, mikä voi olla hampaiden kannalta hyvä, mutta aiheuttaa koulutushetkiin ylimääräistä keskittymisen herpaantumista. Jatkossa voisikin kokeilla pelkkää kivipiiraa vähän pienempinä palasina.

Lähes rasvaton broilerin rinta taas toimi tosi hyvin. Paloista tuli kevyitä, kuivia, helposti pureskeltavia ja kissojen mielestä herkullisia.

"Mmm. Ytimekäs lihan tuoksu, mukavan rapea suutuntuma. Täys kymppi."





Roope tykkäsi myös herkuista. Ilmo koittaa ujuttautua vieressä apajille

Lihojen säilyvyyden suhteen epäilen, että ainakaan tuo sydänsatsi ei säilyisi kovin montaa päivää. Siispä nykertelin suurimman osan herkuista annospusseihin pakkaseen. Nopean testin perusteella pakastettu herkku näyttäisi maistuvan kissoille samoin kuin juuri pelliltä otettu versio.
Kissainhemmottelupussit



12 kommenttia:

  1. Nami! Voin kuvitella sitä huumaavaa tuoksua joka tuli uunista..... pökr* - Max

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kerrankin meille valmistettiin herkkuja! Kyllä tää bloggaus on henkilökunnalle sopiva harrastus, kun saa noin hyviä vaikutteita.

      Poista
  2. Namskis, me pyydetään kans kokeilemaan moisia herkkuja. Kiitos vinkistä ♥
    - Rokkimimmit -

    VastaaPoista
  3. Meidänkin uunissa vois paistaa joskus tollasia, eikä aina vaan jotain porkkanaa!
    -Pena

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, lihasatsit uuniin vaan. Helppo tehdä ainakin siinä yhteydessä, jos muutenkin tulee pussitettua ja pakastettua lihaa kissoille.

      Poista
  4. Aika kiva idea tuo, pitää kokeilla meilläkin :)

    VastaaPoista
  5. Vastaukset
    1. Me tykättiin kyllä ja vieläkin on pussukoita odottamassa pakkasessa.

      Poista
  6. Näyttääpä hyviltä, etenkin rintapalat!! :) Tosi houkuttelevan näköiset nuo tuoreet sydämet, saisipa Suomessakin noin tuoreena muualtakin kuin yhdestä kaupasta Helsingissä. :D

    VastaaPoista
  7. Hmmm... täytyypä kokeilla mitä Vinhaviiksen pojat Julle ja Junnu tuumaisivat moisista herkuista.

    VastaaPoista